Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on huolissaan pelastustoimeen kohdistuvista säästöistä. Ala on kärsinyt jo pitkään henkilöstöpulasta, ja nyt on uhkana, että kansalaisten turvallisuus vaarantuu.
Pelastustoimen resurssit ovat poikkeuksellisen huolestuttavalla tasolla. Media uutisoi kuunvaihteessa, kuinka vuorovahvuudet alittuvat Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Säästötoimenpiteiden vuoksi operatiivisen henkilöstön vajausta pyritään paikkaamaan asemasiirroilla ylitöiden sijaan. Tämä on tuttua myös muille pelastuslaitoksille.
Kysyimme Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen lisäksi Kainuun, Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan pelastuslaitoksen pelastajilta, millainen tilanne on alueilla.
Vuorovahvuuksien alittumisen uhka on tuttua pelastuslaitoksilla, mutta yleensä sitä on voitu paikata ylitöillä. Nyt useat alueet ovat kieltäneet ylityöt, sillä hyvinvointialueet ovat valtavien säästöpaineiden alla.
Viidestä pelastuslaitoksesta vain Päijät-Hämeessä tilanne on tällä hetkellä rauhallinen.
– Poissaoloja on tietysti aina, mutta toistaiseksi olemme saaneet paikata vajausta ylitöillä. Vahvuuksista emme ole joutuneet tinkimään, Päijät-Hämeen pelastushenkilöstön luottamusmies Petri Kautto sanoo.
Alan ammattilaiset haluavat kertoa tilanteesta, sillä tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset ja luotettavat pelastuspalvelut sekä pitää huolta pelastajien työturvallisuudesta.
– Kritiikki ei kohdistu työnantajaan vaan rahoittajiin. Pelastuslaitokset joutuvat rahoituksen puutteen vuoksi tekemään ratkaisuja, joilla on negatiivisia vaikutuksia palvelutasoon, Oulun palomiesyhdistyksen luottamusmies Petri Rautio sanoo.
”Kritiikki ei kohdistu työnantajaan vaan rahoittajiin.”
Pelastushenkilöstön puutetta paikataan asemasiirroilla
Pohjois-Pohjanmaalla ylityöt on kielletty vuoronvaihdon yhteydessä tämän vuoden alussa silloin, kun muilta asemilta voidaan siirtää henkilöitä paikkaamaan vajetta. Ylityötä voi tehdä vasta, kun koko pelastuslaitoksen minimivahvuus alittuu; myös minimivahvuutta on laskettu tänä vuonna 20 prosenttia.
Tavoittavuusajoista pelastuslaitos ajaa tilastot kvartaaleittain, joten virallista tietoa tammikuulta ei vielä ole. Vuorovahvuuksien tilasto puolestaan ei kerro koko totuutta, sillä käynnissä olevat asemasiirrot eivät näy vajautena vuorovahvuudessa.
Raution mukaan vajausta on ajoittain ollut. Sillä on vaikutusta erityisesti Oulun alueella, jossa kaikista pelastustoimen hälytyksistä vastaa päätoiminen henkilöstö.
– Jos vuoronvaihdossa on vajausta, kukaan ei saa jäädä paikkaamaan, vaan tuuraaja ajatetaan paikalle muualta, jopa 150 kilometrin päästä.
Rautio uskoo, että maalis-huhtikuu tulee olemaan resurssien osalta vaikeaa aikaa, kun lomia on paljon.
– Nyt on vielä pehmeä laskeutuminen tähän tilanteeseen, mutta kiireisinä lomakuukausina meillä tulee olemaan ongelmia.
Miehistövahvuuksien vajausta pyritään paikkaamaan ylitöiden sijaan asemasiirroilla myös Satakunnassa.
– Jos muualla on vajausta, yksi Meri-Porin 1+3 vahvuudesta lähtee asemasiirrolle. Silloin joudumme toimimaan vajaalla miehityksellä. Seuraava varmuudella savusukelluskelpoinen yksikkö tulee 20 kilometrin päästä, Satakunnan pelastusalan ammattilaisten luottamusmies Pekka Puisto kertoo.
Tammikuussa Satakunnassa oli tilanne, jolloin kahdessa paikassa oli tulipalo yhtä aikaa. Kumpaakin paloa oli sammuttamassa kaksi yksikköä vahvuudella 1+1.
– Sammutushyökkäys jouduttiin tekemään ilman turvaparia, Puisto sanoo.
Aluehallintovirasto (avi) asetti aiemmin Satakunnan pelastuslaitokselle uhkasakon ja edellytti, että vuorovahvuudet korjataan niin, että jokaisessa yksikössä on myös esimies. Aiemmin vahvuudet ovat olleet 0+2 tai 0+3.
Satakunnan pelastuslaitos on nyt viemässä asiaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ylen haastattelussa pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoo, että rahoitustilanteesta riippuen henkilöstön määrä saatettaisiin laskea takaisin aiemmalle tasolle, jos korkein hallinto-oikeus ratkaisee asian pelastuslaitoksen hyväksi. Puisto pitää näkemystä käsittämättömänä.
– Meillä on jo nyt vajausta, ja koko ajan henkilöstöä lähtee naapurilaitoksille.
Pitääkö sattua jotain vakavaa?
Länsi-Uudellamaalla ylitöitä on aiempaa harvemmin, sillä säästöjen vuoksi pelastusyksiköiden minimimiehitystä on laskettu. Kun miehitys normaalisti on 1+3, nyt alueen pohjois-, länsi- ja itäosassa on kussakin mahdollista mennä yhden yksikön osalta vahvuudella 1+2 ennen kuin ylityökutsuja voi tehdä.
– Eihän tämä tilanne työturvallisuutta luo. Riskillä tässä mennään, Länsi-Uudenmaan pelastushenkilöstön pääluottamusmies Petri Torkkel sanoo.
Tilanne on lisännyt myös paloesimiesten vastuuta.
– Vaikka viime kädessä vastuu on työnantajalla, paloesimies tekee päätöksen siitä, voidaanko pelastustyötä aloittaa käytössä olevilla vahvuuksilla, Torkkel sanoo.
”Vaikka viime kädessä vastuu on työnantajalla, paloesimies tekee päätöksen siitä, voidaanko pelastustyötä aloittaa käytössä olevilla vahvuuksilla.”
Alan ammattilaiset pohtivat, pitääkö jotain todella vakavaa sattua ennen kuin tilanne muuttuu. Aluehallintovirasto kiinnostuu vajauksesta vasta siinä vaiheessa, kun pelastustehtävää suoritetaan vajaamiehityksellä. Pelastushenkilöstö puolestaan joutuu joka hetki pelkäämään, tuleeko hälytys juuri sillä hetkellä, kun miehistöä ei ole tarpeeksi.
Kainuussakin voidaan nykyään mennä yhden henkilön vajauksella ennen kuin sijaisia hälytetään. Jos tulee suurempi tehtävä, keikalle voidaan lähteä useammalla yksiköllä ja vajaalla miehityksellä.
– Iskukykyisen joukon kokoaminen on pahimmillaan monen aseman yhteispeliä. Voi olla, että koko kalusto ajetaan paikalle takapenkki tyhjänä ja paikalla oleva miehistö vaihtaa kalustoa tarpeen mukaan, Kainuun palomiesten luottamusmies Mikko Huusko sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Juha-Pekka Laakso
Lue lisää: Palomiespulan ratkaisut: Kilpailukykyinen palkkaus ja lisää koulutuspaikkoja
Lue lisää: Luvassa valtakunnallinen katastrofi? Pelastajapula vaatii välittömiä ratkaisuja
