Pelastushenkilöstön terveyden seurannasta valmistui päivitetty opas

Terveyden ja työkyvyn edistäminen alkaa henkilön hakeutuessa pelastusalalle ja jatkuu koko työuran ajan. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös psyykkisillä ja kognitiivisillä tekijöillä on merkitystä.

Pelastuslaitoksien työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön käyttämästä oppaasta Pelastushenkilöstön terveystarkastukset – hyvät käytännöt on julkaistu kattavasti uudistettu versio.

Kesäkuussa esitelty Työterveyslaitoksen kirja Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt korostaa työterveystoiminnassa käytännönläheistä ja jatkuvaa yhteistyötä työpaikan kanssa.

Työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen yhteistoiminta on tärkeää esimerkiksi työkykyyn vaikuttavien tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Oleellista on tunnistaa mahdollisimman varhain tilanteet, joissa työntekijän työkyvyn tukeminen on tarpeellista.

− Hyvän työterveystoiminnan pohjana on pelastusalan työn, työolosuhteiden ja kuormitustekijöiden tuntemus sekä tieto siitä, miten ne vaikuttavat terveyteen ja toimintakykyyn, toteaa apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta.

Pelastuslaitokselle työkykyjohtaminen on keskeinen osa toimintaa. Siihen sisältyvät johtamisen ja esimiestyön sekä yksittäisen työntekijän vastuut ja velvollisuudet. Jotta työkykyjohtamisessa onnistutaan, tulee yhteistyön sujua työnantajan, esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä.

Henkilökohtainen terveyssuunnitelma

Yksittäisten terveystarkastusten sijaan opas painottaa jatkuvaa ja tavoitteellista työterveysseurantaa koko työuran ajan, alkaen henkilön hakeutumista pelastusalalle. Seurannan tavoitteena on huolehtia siitä, että henkilö sopii työhön ja estää työperäistä sairastumista sekä oireiden ja sairauksien pahentumista työssä

Perinteisen työhönsopivuusarvion lisäksi terveystarkastuksessa tulisi laatia yhdessä työntekijän kanssa henkilökohtainen terveyssuunnitelma, oppaassa suositellaan. Suunnitelma sisältää työntekijän terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta olennaiset tekijät sekä tavoitteet ja keinot niiden ylläpitämiseksi.

Vaikka työkykyä ei voida tarkastella pelkästään sairauslähtöisesti, on tilanteita, joissa terveydentila rajoittaa tai estää osallistumasta pelastustoimen tehtäviin.

− Työkykyarvion johtopäätöksissä tulee huomioida sairauden ennuste sekä se, missä määrin hoidolla ja kuntoutuksella voidaan palauttaa työkykyä, apulaisylilääkäri Vuokko painottaa.

Oppaan tekijöiden tavoitteena on ollut korostaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös psyykkisten ja kognitiivisten tekijöiden merkitystä pelastushenkilöstön terveyden ja työkyvyn edistämisessä.

Valmistelu laajalla yhteistyöllä

Uudistuneen oppaan ovat toimittaneet Työterveyslaitoksen asiantuntijat Aki Vuokko, Anne Punakallio, Teemu Paajanen ja Sirpa Lusa. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut kaikkiaan 30 henkilöä, ja sen valmistumista rahoitettiin Palosuojelurahastosta. Kirjahankkeen tukena on ollut pelastusalan ja työterveyden toimijoista muodostettu ohjausryhmä.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin järjestön johtaja Kim Nikula oli mukana julkaisun ohjausryhmässä. Nikula osallistui myös YTT, FT Juhani Tarkkosen artikkelin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmäperusteisesta hallintamalli kirjoittamiseen.

Nikulan mukaan ohjausryhmän työhön osallistuminen oli mielenkiintoista, sillä tiedossa oli, että pelastushenkilöstön terveystarkastuksia käsitellyt edellinen julkaisu on ollut hyvin käytetty lähde työterveyshuollossa.

– Ohjausryhmässä käytiin perusteellisiakin keskusteluja oppaan sisällöstä, ja niiden keskusteluiden pohjalta muodostettiin ryhmän yhteinen näkemys asioista – kompromissejakin jouduttiin tekemään. Mekin saimme kentältä esityksiä aiheista, joita teoksessa olisi voitu käsitellä laajemmin. Opasta onkin hyvä päivittää vastaamaan aina uusimpia tietoja ja näkemyksiä, Nikula sanoo.

Nikula toivoo, että julkaisu osaltaan edistää pelastustoimessa henkilöstön urapolkuajattelua sekä yhdenmukaisten työterveyskäytäntöjen luomista valtakunnallisesti.

 

Lähde: Työterveyslaitoksen verkkosivun uutinen

Opas on luettavissa ja tallennettavissa Työterveyslaitoksen sivulla


 

Runsas tietopankki työterveydestä

Pelastushenkilöstön työterveysseuranta -opas koostuu johdannon lisäksi yhdeksästä luvusta. Aluksi esitellään pelastustyö ja työntekijät käsitteinä ja lukumäärinä, pelastustyön kuormittavuuteen ja vaativuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä tilastotietoa pelastushenkilöstön terveydestä ja toimintakyvystä.

Viides luku käsittelee pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnin tavoitteita. Sisäministeriön 2016 antamalla ohjeistuksella (Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä) pelastuslaitosten fyysisen toimintakyvyn arvioinnit on pyritty yhtenäistämään valtakunnallisiksi käytännöiksi. Opas ohjaa käytännössä, miten ohjeessa määritellyt pelastustoimen tehtävien neljä tasoa ja erilaiset työnkuvat tulee huomioida arvioitaessa henkilön terveydentilan ja toimintakyvyn riittävyyttä pelastustoimen tehtävissä toimimiseen.

Viidennessä luvussa avataan myös FireFit-järjestelmää eli pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmää. FireFit-indeksi kuvaa fyysistä toimintakykyä kokonaisuutena, jolloin yksittäinen testitulos ei toimi työtehtävistä karsivana tekijänä.

Kuudennen luvun aiheena on pelastusalalla toimivien työterveysseuranta ja terveysvaatimukset. Alaluvuissa käsitellään muun muassa työterveystarkastusten käytännön toteutus sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi sairausryhmittäin.

Vesisukelluksen työterveysseurannasta ja -vaatimuksista on oman osansa – vastaavaa suomenkielistä ohjeistusta ei ole ollut aiemmin. Esityksessä avataan vesisukelluksen ehdottomia, suhteellisia ja tilapäisiä terveysesteitä.

Oppaan jälkimmäiset luvut käsittelevät henkilösuojainten ja suojavaatteiden valintaa, esimerkkejä erilaisista toimintamalleista pelastushenkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä tulevaisuuden näkymiä. Esimerkkeinä esitellään muun muassa urapolkuajattelu, varhaisen välittämisen malli, puhdas paloasema -malli sekä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmäperustainen hallintamalli.