Yli 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet ja pitkät sairauslomat ovat ongelma pelastusalla, jossa työ on sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa. Työkyvyn tukemiseen vaaditaan monenlaisia toimenpiteitä.

Kukaan ei osaa tällä hetkellä luotettavasti arvioida, kuinka suuret työkyvyttömyyden kustannusvaikutukset pelastusalalla ovat. Keva arvioi vuonna 2021, että kunta-alalla, valtiolla ja kirkon alalla työkyvyttömyyden kustannukset nousevat vuosittain 1,2 miljardiin euroon. Myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä Eläketurvakeskus ovat julkaisseet omia laskelmiaan; kaikki perustuvat erilaisiin laskutapoihin ja arvioihin.

Kun luotettavia kustannuslaskelmia ei ole, on vaikeaa tai jopa mahdotonta puhua vaihtoehtoiskustannuksista ja niiden kannattavuudesta. Vaihtoehtoiskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, joita syntyy, kun työntekijän työkykyä tuetaan erilaisin palveluin ja työtä muotoillaan niin, että työkyvyttömyyden uhasta kärsivät henkilö voi edelleen tehdä mukautettua työtä.

”Tulisi pitää entistä vahvemmin kiinni olemassa olevista työntekijöistä ja vahvistaa heidän käytettävissä olevaa työkykyään.”

Työterveyslaitoksen tutkija Julia Anttilainen huomauttaa, että erityisesti haastavassa henkilöstötilanteessa työkykyjohtamiseen tulisi panostaa.

– Tulisi pitää entistä vahvemmin kiinni olemassa olevista työntekijöistä ja vahvistaa heidän käytettävissä olevaa työkykyään.

Anttilaisen mukaan on tärkeää huomata, että työkyvyn haasteet eivät koske vain ikääntyviä työntekijöitä – eivätkä kaikkien haasteet ole identtisiä keskenään.

– Kun puhutaan työkyvystä, yksilölliset erot voivat olla suuria ja näyttäytyä samankin työyhteisön sisällä ja samanikäisillä henkilöillä hyvin eri tavoin.

Työturvallisuuslaki päivittyi vuonna 2023. Nykyään työnantajan tulee huomioida työn vaarojen arvioinnissa myös työntekijän ikääntyminen. Työterveyslaitoksella ei ole vielä havaintoja siitä, onko lakimuutos näkynyt konkreettisesti työpaikoilla.

Työkykyjohtamisesta veto- ja pitovoimaa

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja osatyökykyisten määrän kasvua on osattu odottaa aina viime vuosituhannen lopulta saakka, kun palomiesten ammatillinen eläkeikä poistui.

Keva arvioi, että palomiehistä ja sairaankuljetuksen ensihoitajista lähes 20 prosenttia ja hätäkeskuspäivystäjistä lähes 19 prosenttia jää seuraavien kymmenen vuoden aikana joko vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Työnantajilla olisi ollut runsaasti aikaa ryhtyä toimenpiteisiin ja varmistaa, että mahdollisimman moni pelastusalan ammattilainen voi päättää työuransa työkykyisenä noin 65 vuoden iässä. Kokemusten perusteella valmistautumista ei kuitenkaan ole tehty.

Yksi syy on talous. Työkyvyn ylläpitäminen vie euroja, joiden tuottavuus paljastuu usein vasta pitkällä aikavälillä. Julia Anttilaisen mukaan työkykyjohtamisen tavoitteet ovat ehkä muuttumassa. Työterveyslaitoksen hiljattain tekemässä tutkimuksessa sote-johtajat pitivät työkykyjohtamista veto- ja pitovoimatekijänä.

– Aikaisempina vuosina keskustelu työkykyjohtamisesta on keskittynyt pitkälti talousnäkökulmaan. Nyt näyttää, että halutaan turvata laadukkaat palvelut ja pitää osaavasta henkilöstöstä kiinni.

Vain harva eläköityy ensihoidosta

Pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusammattilaisten syyt työkyvyttömyyteen ovat erilaisia. Pelastuksessa korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hätäkeskuksissa mielenterveyden haasteet. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on havaittu, että ensihoitajilla tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden haasteet ovat lähes yhtä yleisiä.

Henkilöstö nosti Keski-Suomessa työkyvyn haasteet esiin vuoden 2021 henkilöstökyselyssä. Moni toi ilmi, että työ sinänsä on pysynyt samana, mutta samaa työtä tulisi pystyä tekemään yhä vanhempana. Kyselyn myötä pelastuslaitoksella tehtiin hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy esimerkiksi urapolkuajattelua.

– Pelastuksessa toimenpiteiden tehokkuutta on helppo arvioida siksi, että työntekijöiden työkykyä ja kuntotasoa arvioidaan vuosittain, työhyvinvointiasiantuntija Suvi Hölttä Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo.

”Yleensä ikää on jo yli 50, kun työkyvyn muutoksiin aletaan havahtua.”

Keski-Suomessa pelastustoimesta moni työntekijä pääsee tavoite-eläkeikään asti, vaikka vaativat tehtävät ovat jääneet taka-alalle.

Ensihoidossa iäkkäämpiä työntekijöitä on verrattain vähän, sillä monet vaihtavat alan sisällä toisiin, kevyempiin tehtäviin. Vain alle prosentti Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitajista on yli 60-vuotiaita. Pelastuksen puolella yli 60-vuotiaita työntekijöitä on noin kymmenen prosenttia.

Työkyvyn haasteet tulevat monelle Höltän mukaan yllätyksenä. Alan ammattilaiset ovat pääasiassa erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa. Toisaalta aktiivinen elämä altistaa tapaturmille ja myös vanhat vammat alkavat iän myötä vaivata.

– Yleensä ikää on jo yli 50, kun työkyvyn muutoksiin aletaan havahtua.


Kolme teemaa työkyvyn tukemiseen

Kun ihminen ikääntyy, palautuminen hidastuu. Iän tuomat muutokset voivat vaikuttaa työkykyyn fyysisesti raskaissa töissä sekä vuorotyössä. Unen ja palautumisen merkitys korostuvat, painottavat sekä Hölttä että Anttilainen.

– Iän myötä vuorokausirytmiä on vaikeampi kääntää yövuoroihin sopivaksi. Yli 50-vuotiaille suositellaankin yleisesti mahdollisuutta vähentää yötyötä, Anttilainen sanoo.

Osa-aikatyö voi olla yksi ratkaisu, jos tuntuu, että vapaapäivien aikana ei ehdi palautua entiseen tapaan.

Usein työkyvyn arvioinnissa keskitytään työn kuormitustekijöihin ja yksilön kykyyn selvitä niistä. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet yksilön ja työn voimavaratekijät. Kaikkiin kuormitustekijöihin ei työn luonteen vuoksi voida vaikuttaa, joten on erityisen tärkeää vahvistaa voimavaratekijöitä.

Yksi voimavaratekijä on osaaminen. Osaamista pitäisi vahvistaa läpi työuran ja kerrytettyä osaamista tulisi voida hyödyntää työuran kaikissa vaiheissa. Sekä työntekijän että työnantajan on syytä pohtia, miten osaamista voisi parhaiten tuoda esiin ja jakaa työyhteisössä.

Työn muokkaus voi tuoda helpotusta sekä fyysisesti että psyykkisesti raskaisiin töihin. Sen on todettu vähentävän sairauspoissaoloja ja niihin liittyviä kustannuksia. Tyypillisiä muokkauksen kohteita ovat työaika, tauottaminen, työn organisointi, työympäristö ja työvälineet.


Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 1/2024.

Teksti: Maarit Krok
Kuvitus: iStock

Lue myös:
Mikä meitä kuormittaa? Länsi-Uudenmaalla halutaan tietää, mistä psykososiaalinen kuormitus syntyy
Pelastustoimessa työntekijät palautuvat hyvin, mutta työyhteisön toimivuudessa on parannettavaa

Lue lisää aiheesta