Kansalaiskyselyssä pelastuslaitos nousi turvallisuuden tunteen kannalta merkittävämmäksi kuin terveyspalvelut tai poliisi. Palomiesten ammattiliiton SPALin mukaan pelastustoimessa pitää varmistaa riittävät henkilöstövoimavarat, jotta kansalaisten odotuksiin voidaan vastata tulevaisuudessakin. Erityisesti palomiesten palkkausta tulee parantaa.

Kansalaisten arvion mukaan turvallisuuden tunnetta lisää etenkin pelastuslaitos, selviää Turvassa 2019 -kyselyn tuloksista.

Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja sisäministeriö julkaisivat kansalaiskyselyn tulokset 23. tammikuuta. Kyselyyn haastateltiin 3000 suomalaista kesällä 2019.

Vastanneista suomalaisista 80 prosenttia sanoi pelastuslaitosten lisäävän turvallisuuden tunnetta suuressa määrin.

Pelastuslaitosten jälkeen vastaajat kokivat turvallisuuden tunteeseen vaikuttavan eniten jokainen ihminen itse, terveyspalvelut ja poliisi sekä ystävät ja muu lähipiiri.

Kyselyssä ihmisiä pyydettiin arvioimaan kymmenen eri turvallisuuden tekijän merkitystä. Viimeiseksi vastaajaksi asettivat uskonnolliset yhteisöt ja yksityiset vartiointiliikkeet. Puolustusvoimat oli myös tulosten häntäpäässä.

Arvostettua työtä, pienellä palkalla

Kansalaisten arvostus pelastustoimen palveluja kohtaan on viime vuosina näkynyt useissa kyselyissä, jotka ovat mitanneet ammattien arvostusta ja asenteita turvallisuusviranomaisia kohtaan.

Suomen Palomiesliitto SPALin järjestön johtaja Kim Nikula näkee, että kyselyiden tulokset vahvistavat kuvaa pelastustoimen järjestelmän merkityksestä yhteiskunnan kannalta.

– Pelastuslaitokset ovat suomalaisten arvostama palvelu. Kansalaisten tuntevat, että hätätilanteessa pelastuslaitos toimii nopeasti ja luotettavasti.

Samaa tapaista viestiä SPAL on Nikulan mukaan saanut myös omissa tutkimuksissaan.

– Suomalaiset tuntevat melko hyvin nykyaikaisen pelastajan monipuolisen työnkuvan erilaisissa onnettomuustehtävissä ja onnettomuuksien ehkäisyssä. Monelle alan palkkaus tuleekin siksi yllätyksenä. Ihmiset näkevät, että pelastustyön monipuolisuus ja vaativuus ei ole tasapainossa palkkauksen kanssa, Nikula sanoo.

– Toteutimme oman kansalaiskyselyn myös viime vuonna. Tuhannesta vastaajasta yli puolet oli sitä mieltä, että palomiesten palkkatasoa pitäisi pitkäjänteisesti nostaa.

Palomiehen tehtäväkohtainen palkka vaihtelee, osassa pelastuslaitoksia se on alle 2000 euroa kuussa.

Kiinnostaako palomiehen työ jatkossa?

Pelastustyö on perinteisesti houkutellut runsaasti hakijoita koulutukseen, eikä pelastuslaitoksilla juurikaan ole ollut ongelmia palomiesten virkojen täyttämisessä.

Viime aikoina tilanne on kuitenkin muuttunut, ja uutisissa on kerrottu esimerkiksi pienten paikkakuntien paloasemien rekrytointiongelmista.

– Syitä on toki monia, mutta meille tulleen palautteen perusteella erityisesti työaikaan ja palkkaukseen liittyvät asiat koetaan kentällä ongelmina. Alueiden välillä on eroja ja erilaiset asiat painottuvat, mutta nämä ovat yleensä keskiössä, SPALin Nikula sanoo.

Pelastustoimen toimintavalmius perustuu pitkälti henkilöstön osaamiseen ja riittävään määrään. Palomiehille kyseessä on myös työturvallisuusasia.

Pelastuslaitoksissa tehdään tärkeää ja arvostettua työtä, mutta eivät palomiehetkään tee työtä pelkästään kutsumuksesta, Nikula painottaa.

– Palomiehen työnkuva on laajentunut ja muuttunut – useat merkit ennakoivat, että vaatimustaso nousee entisestään. Jos pelastustoimessa halutaan jatkossakin vastata kansalaisten odotuksiin nopeasta ja laadukkaasta avusta hätätilanteissa, pelastusalan palkkaus tulee laittaa kuntoon.

– Pelastusalan palkkauksen pitkäjänteinen kehittäminen on yksi tärkeimmistä asioista, jolla varmistetaan, että alalla on riittävästi osaavaa henkilöstä myös tulevaisuudessa.

 

Kuva: Arkistokuva Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen harjoituksesta.

Lue lisää aiheesta