Pelastusopisto on lisännyt pelastajakurssien aloituspaikkoja, mutta alipäällystö- ja päällystökoulutusta se vähentää säästösyistä.
Jatkossa Pelastusopistossa järjestetään pelastustoimen alipäällystökurssi vain kerran vuodessa. Aiemmin koulutusten määrä on vaihdellut: joka toinen vuosi on alkanut yksi kurssi ja joka toinen vuosi kaksi. Tammikuussa alkavat kurssit jatkuvat, mutta elokuun kurssit lopetetaan.
Lisäksi Pelastusopisto esittää, että pelastustoimen päällystön monimuoto-opintoja (AMKA) ei toistaiseksi järjestettäisi. Päällystön päiväopintolinja (AMKN) säilyisi.
Muutosten taustalla ovat valtion tuottavuusohjelman vaikutukset Pelastusopiston talouteen. Oppilaitos ja sisäministeriö valmistelevat parhaillaan tulossopimusta ensi vuodelle. Pelastusopisto joutuu sopeuttamaan toimintaansa 600 000 euron edestä vuonna 2025.
— Alipäällystön ja päällystön tutkintojen kurssimäärää vähennetään toistaiseksi. Tulevaisuudessa kurssien palautuminen riippuu valtion talouden kehityksestä ja koulutustarpeesta, kertoo Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.
Pelastusopistolla käytiin syksyllä yt-neuvottelut, jotka koskivat ensi vuotta. Uusia neuvottelukierroksia on todennäköisesti edessä tulevina vuosina.
Hallitusohjelman mukaisesti Pelastusopisto painottaa pelastajakurssien aloituspaikkamäärän lisäämistä.
— Tiedostamme hyvin, että syntyy uusia ongelmia, kun alipäällystön ja päällystön koulutusta vähennetään. Talouspaineiden takia emme kuitenkaan selviä ilman tällaisia ratkaisuja. Vaihtoehtoja ei juurikaan ole, Parviainen toteaa.
Syksyllä julkistetun pelastajatarveselvityksen mukaan toimintavalmiuden nostaminen lakisääteiselle tasolle ja varallaoloa korvaavat ratkaisut edellyttävät valtakunnallisesti 929 henkilötyövuoden lisäystä pelastustoimeen. Lisätarpeesta alipäällystön osuus on 126 ja päällystön osuus 26 henkilötyövuotta.
— Jo tällä hetkellä on alueita, joissa alipäällystöstä ja päällystöstä on pulaa, Parviainen kertoo.
Päällystön monimuoto-opintojen loppuminen tarkoittaa, että pelastusalan ammattilaiset joutuvat jatkossa sovittamaan aikataulujaan entistä tarkemmin suorittaessaan päällystöopintoja. Parviaisen mukaan Pelastusopisto pyrkii kehittämään opetusta ajasta ja paikasta riippumattomaksi siten, että koulutus jakautuu selkeästi läsnäolo- ja etäopiskeluviikkoihin.
Koulutusleikkausten lisäksi pelastusalaa kuormittaa valtion päättämä aikuiskoulutustuen lopettaminen. Tuki on ollut tärkeä kannustin pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskusalojen aikuisopiskelijoille, ja sen poistaminen voi heikentää työvoiman saatavuutta merkittävästi.
— Aikuiskoulutustuki on ollut todella merkittävä asia pelastusalan koulutukselle. Alipäällystökurssien opiskelijoista 90 prosenttia on opiskellut aikuiskoulutustuen turvin, Parviainen kertoo.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Pelastusopisto
- Lue myös SPALin kannanotto: Aikuiskoulutustuen poisto oli isku pelastusalojen opiskelijoille (19.11.2024)
- Lue myös verkkojuttu: Pelastusopisto helpottaa pelastajapulaa aloituspaikkoja lisäämällä (16.8.2024)