Suomella on tarve vahvistaa rauniopelastuskykyään ja mahdollistaa sen käyttö myös kansainvälisissä tehtävissä. Tänä syksynä käynnistyy hanke, joka parantaa raskaiden pelastustehtävien suorituskykyä Uudellamaalla.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on rauniopelastamiseen erikoiskoulutettu pelastajaryhmä sekä tarvittava erikoiskalusto raskaassa pelastusyksikössä ja siihen liittyvässä pelastuskontissa. Kalusto mahdollistaa erilaisten rakenteiden tukemisen ja läpäisyn, raskaiden kappaleiden noston ja siirron sekä teknisen etsinnän. Keskuspaloasemalle Kallioon sijoitettu HE105 on Suomen ainoa välittömässä valmiudessa oleva raskaspelastusyksikkö, joka voi aloittaa tehokkaan pelastamisen raunioista.
Rauniopelastuskyky nähdään Helsingissä osaamisen ja kaluston yhdistelmänä, joka liitetään osaksi päivittäistä toimintaa.
— Keskiössä on koulutuksen kautta hankittu pelastajan tieto ja taito. Kun nämä on varmistettu, rauniopelastaminen tuodaan päivittäiseen tekemiseen ja harjoitteluun. Silloin pelastajalle kehittyy kyky toimia epäröimättä myös tositilanteessa, paloesimies Elmeri Backman toteaa.
Koulutus jakaantuu neljään kyvykkyystasoon, alkaen pelastajaoppilaista ja päättyen rauniopelastuksen erikoisosaajiin. Oppilastaso on jäänyt tänä vuonna pois, pelastuskoulun siirryttyä valtion rahoituksen piiriin.
— Rauniopelastamisen harjoituksissa kehitetään kädentaitoja, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Tästä on selkeä hyöty myös perustehtävillä. Osaamme esimerkiksi tehdä painavien kappaleiden nostoja järjestelmällisemmin ja turvallisemmin, kertoo Backman.
Rauniopelastaminen on vaativaa ja pitkäkestoista pelastustoimintaa haastavissa olosuhteissa, joissa pelastetaan ihmisiä, eläimiä ja omaisuutta sortuvien rakenteiden alta. Rauniopelastus ymmärretään usein virheellisesti ainoastaan rakenteiden läpäisynä, vaikka reiän tekeminen betoniin on vain pieni osa kokonaisuutta.
— Tämä kapea näkökulma johtaa siihen, ettei rauniopelastamisen koulutuksen merkitystä arvosteta pelastusalalla riittävästi, sanoo paloesimies Marko Lehtopelto, jonka kokemus rauniopelastuksen koulutuksesta ja tehtävistä kotimaassa ja ulkomailla ulottuu yli 20 vuoden ajalle
Monipuolisuutta ja ammatillista haastavuutta rauniopelastamiseen tuovat rakenteiden tukeminen, kappaleiden siirrot ja nostot, mobiilinostot sekä taktinen ja tekninen etsintä. Pelastajien on edettävä raunioissa ja sortumavaarallisissa tiloissa turvallisesti ja suojattava oma toimintansa koko ajan. Kokonaisuuteen kuuluvat myös etsintä- ja pelastuskoirayhdistyksen rauniopelastamiseen erikoistuneet koirakot, eli ohjaajat ja koirat, joita voidaan hälyttää pelastustoiminnan tueksi.
”Harjoituksissa potilaan löydyttyä jokainen ryhmämme jäsen pystyi heti aloittamaan ensihoitotoimet.”
pelastusjohtaja Marko Rostedt
Rauniopelastamisen kehittäminen on strateginen painopiste, joka ei liity vain sotilaallisten konfliktien tai uudenlaisten turvallisuusuhkien mahdollisuuteen, vaan laajemmin suuren kaupunkiympäristön tavanomaisiin onnettomuusriskeihin.
— Monimuotoinen kaupunkirakenne tuo haasteita, joihin pelastuslaitoksen on oltava valmis. Urbaanissa ympäristössä voi tapahtua monenlaisia onnettomuuksia – työmaanosturit voivat kaatua rakennusten päälle tai tunnelit ja rakennukset sortua, kun kaupunkia rakennetaan sekä ylöspäin että alaspäin, pelastusjohtaja Marko Rostedt kuvaa.
Syyskuussa rauniopelastajat osallistuivat Virossa ensimmäiseen kansainväliseen harjoitukseen, jossa oli mukana myös latvialaisia pelastajia. Virolla ja Latvialla on YK:n luokittelemat rauniopelastusmuodostelmat, jotka EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tarvittaessa auttaisivat myös Suomea. Sekä Virossa (Päästeamet) että Latviassa (VUGD) on keskitetty valtion pelastuslaitos.
Sokkorasteina toteutetussa harjoituksessa suomalaiset keskittyivät oppimaan johtamista ja työn koordinaatiota kansainvälisessä ympäristössä. Rostedtin mukaan virolaiset olivat vaikuttuneita siitä, kuinka hyvin suomalaiset yhdistivät pelastustoiminnan ja ensihoidon käytännön synergiaksi.
— Harjoituksissa potilaan löydyttyä jokainen ryhmämme jäsen pystyi heti aloittamaan ensihoitotoimet. Virolaiset totesivat, ettei heillä ole tätä osaamista, Rostedt kertoo.
Ryhmän osaaminen oli kiitettävää, ja tehtävien suorittamisen nopeus ja laatu yllättivät harjoituksen järjestäjän toistuvasti. Suunnitellut rastit suoritettiin niin nopeasti, että järjestäjän oli usein keksittävä ryhmälle lisätehtäviä.
Kotimaassa Helsingin rauniopelastajilla on hyviä kokemuksia paikallispuolustusharjoituksista, joita on järjestetty Kaartin jääkärirykmentin ja muiden Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Lisäksi vuosittain toteutetaan kuukauden harjoitusjakso, jolloin raskaspelastusyksikön pelastajat keskittyvät vain rauniopelastukseen. Rauniopelastamisen kehittämisen kannalta olisi tärkeää toteuttaa myös pitkäkestoisia 36 tunnin harjoituksia.
— Pitkäkestoinen sovellettu harjoitus tarjoaa täysin erilaisia oppimismahdollisuuksia verrattuna tunnin tai kahdeksan tunnin harjoituksiin. Pitkässä harjoituksessa voidaan tarjota riittävästi operatiivisia tehtäviä, huollon kuormitusta, henkilöstön kierrätystä, logistisia haasteita sekä taktista ja teknistä etsintää. Lisäksi harjoitus mahdollistaa ongelmanratkaisun harjoittelun todentuntuisissa olosuhteissa, perustelee paloesimies Lehtopelto.
Lehtopellon mukaan pitkäkestoisten harjoitusten toteuttamista tulisi harkita valtion avustuksella, koska pelastuslaitoksen välitön rauniopelastusvalmius on tarvittaessa koko maan käytettävissä.
Rauniopelastuskyvykkyyden kehittäminen Uudellamaalla sai merkittävän rahoituksen
Suomella oli aiemmin kansallinen rauniopelastusmuodostelma (USAR), joka perustui Finn Rescue Team -pelastusmuodostelmaan, mutta tämä toiminta lakkautettiin vuonna 2022. Sisäministeriön tämän vuoden maaliskuussa julkaiseman väestönsuojelun kehittämistarpeita käsitelleen raportin mukaan ’kansallista rauniopelastuskyvykkyyttä tulisi vahvistaa merkittävästi ja samalla mahdollistaa kansallisten suorituskykyjen käyttö kansainvälisissä tehtävissä’.
Lokakuussa käynnistynyt hanke vastaa tähän tarpeeseen ja kehittää rauniopelastamisen suorituskykyä Uudenmaan alueella. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue hallinnoi kolme vuotta kestävää projektia, jonka 2,2 miljoonan euron rahoituksesta 75 prosenttia tulee EU:n sisäisen turvallisuuden rahastolta.
Hankkeen aikana hankitaan materiaaleja ja kalustoa sekä koulutetaan henkilökuntaa, mikä nostaa Uudenmaan alueen rauniopelastuskapasiteetin ja -kyvyn kokonaan uudelle tasolle. Tällä hetkellä rauniopelastamista ei voida tehdä useissa kohteissa samanaikaisesti, koska kalustoa ei ole riittävästi. Pelastuslaitoksilla on myös tarve yhdenmukaistaa rauniopelastuskalustoa ja -kykyä yhteensopivaksi muiden viranomaisten kanssa.
Teksti: Mikko Terävä
Kuvat harjoituksesta: Ossi Pietiläinen / Helsingin pelastuslaitos
