Suomessa on tarve vahvistaa pelastustoimen rauniopelastuskykyä. Pelastusopiston käynnissä oleva SOPE-hanke vastaa tähän kehittämällä rauniopelastamisen koulutuspolun ja siihen liittyvät koulutusmateriaalit.
Rauniopelastamisen kyvykkyyden kehittäminen on ajankohtaista useista syistä. Kansallisen turvallisuuden uhkakuvat ovat muuttuneet, ja sotilaalliset konfliktit ovat konkretisoituneet myös Euroopassa. Ilmastonmuutos on lisännyt luonnononnettomuuksien riskiä. Kansainväliset katastrofit ovat korostaneet pelastustoimen valmiuden ja rajat ylittävän yhteistoiminnan merkitystä.
Pelastusopiston SOPE-hanke vastaa kehitystarpeeseen. Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa määritellään rauniopelastamisen kansallinen toimintamalli ja osaamisvaatimukset sekä rakennetaan koulutuspolku materiaaleineen. Osatoteuttajana hankkeessa toimii Helsingin kaupungin pelastuslaitos.
Raunioetsinnän ja -pelastamisen koulutuspolku ja koulutusmateriaali sijoitetaan Koulumaaliin, josta pelastuslaitokset voivat niitä hyödyntää. Materiaalia hyödynnetään myös Pelastusopiston tutkintokoulutuksessa.
– Koulutuspolku kattaa rauniopelastamisen perustasolta erikoisosaamiseen saakka. Pelastuslaitokset määrittävät eri toimijoiden osaamis- ja suorituskykyvaatimukset tarpeidensa ja palvelutasopäätöksensä mukaisesti. SOPE-hanke ei päätä pelastuslaitosten puolesta sitä, mille tasolle ammattipelastajat tai sopimushenkilöstö koulutetaan, kertoo projektipäällikkö Nina Pulli.
Hankkeessa toteutetaan myös kouluttajakoulutuspilotti, jonka tavoitteena on jalkauttaa yhteisen toimintamallin mukainen raunioetsinnän ja -pelastamisen koulutus pelastuslaitoksille.
– Kaikille yhteistoiminta-alueille tarjotaan mahdollisuus lähettää osallistujia kouluttajapilotin kurssille, Pulli kertoo.
”SOPE-hanke ei päätä pelastuslaitosten puolesta sitä, mille tasolle ammattipelastajat tai sopimushenkilöstö koulutetaan.”
Koulutuspolkua ja kouluttajapilottikurssia odottaessa pelastuslaitokset voivat valmistella omaa rauniopelastuskyvykkyyden rakentamistaan, esittää Pulli.
– On suositeltavaa tehdä yhteistyötä oman pelastustoiminnan yhteistyöalueen pelastuslaitosten sekä sellaisten pelastuslaitosten kanssa, joilla on jo kokemusta rauniopelastamisen kehittämisestä. Tämä on pitkäjänteistä työtä, kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on havaittu.
SOPE-hankkeessa rauniopelastaminen nähdään toimintona, joka tulisi integroida osaksi päivittäistoimintaa.
– Se on yksi pelastustoimen tehtävä, vaikka siihen liittyy omia erityispiirteitä. Jo olemassa olevaa kalustoa ja työmenetelmiä kannattaa tarkastella myös rauniopelastamisen näkökulmasta.
Suomen kansainvälisen rauniopelastusmuodostelman (USAR) toiminta päättyi 2021. Sen henkilöstö sai rauniopelastuskoulutuksen Pelastusopistolla.
– Olemassa olevaa rauniopelastamisen asiantuntemusta on hyödynnettävä kansallisesti, ennen kuin tämä osaaminen katoaa. Tämä on yksi keskeisistä syistä SOPE-hankkeen perustamiselle. USAR-muodostelman osaajat ovat tehneet aktiivista työtä omilla laitoksillaan, mutta tietysti on niin, että jos osaamista ei ylläpidetä, se alkaa hävitä, Pulli sanoo.
- Lisätietoja SOPE-hankkeesta (Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku) Pelastusopiston verkkosivulla.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Pixabay, SPAL
