Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen venyy vuodella. Samalla pelastuslaitosten siirtyminen maakunnille siirtyy vuodella eteenpäin.
Kun aikataulu venyy, voi riskiksi muodostua vuoden 2019 eduskuntavaalit. Oppositiosta vaaditaan sote-uudistuksen tuomista parlamentaariseen eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisvalmisteluun.
– Hallituksen sote-mallin uskottavuus horjuu. Erityisesti nyt, kun voimaantulo on siirretty vuodella eteenpäin. Merkittävä osa toimeenpanovastuusta siirtyy seuraavalle hallitukselle. Vihreistä, demareista ja meistä on jo linjattu, että meillä on valmius avata sote-mallia, mikäli olemme hallitusvastuussa ensi vaalien jälkeen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ennakoi.
Hallituksen vetämä sote-malli on Anderssonin mukaan niin poliittisesti värittynyt, ettei puolueilla ole mahdollisuuksia sitoutua siihen.
– Se on sitten riski, jonka Sipilä ottaa, jos hän vie nykymallia eteenpäin, Andersson sanoo.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että sotessa on kyse vaalikausien yli ulottuvasta erittäin isosta kokonaisuudesta.
– Parlamentaarinen yhteisymmärrys olisi tärkeää. Ettei taas eduskuntavaalien jälkeen uudelleen aleta miettiä, miten tämä toteutetaan, Rinne sanoo.
Opposition sote-kritiikki kohdistuu palvelutuotannon malliin, markkinaehtoisuuteen ja julkisten palvelujen pakkoyhtiöittämiseen.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto esittää, että hallitus yksinkertaisesti noudattaisi omaan hallitusohjelmaansa kirjattuja tavoitteita: terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan, kustannuskehityspainetta hillitään ja saumattomat hoivaketjun varmistetaan.
– Kerta toisensa jälkeen tulee ampumahiihtotermein uusi sakkokierros ja lähdetään taas vetämään uutta rundia ja taas palataan lähtöruutuun. Kaikki eduskuntapuolueet ovat alkuperäisten tavoitteiden kannalla. Valmistelutyöstä ei jää kiinni, asiantuntijatyöstä ei jää kiinni — tarvitaan poliittinen konsensus, Aalto kannustaa.
Juuri nyt hallitus valmistelee uutta esitystä sote-palveluiden valinnanvapauslaista, johon tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Luonnosta yritetään saada lausuntokierrokselle marraskuussa. Perustuslakivaliokunnan toiveen mukaisesti kaikki maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtä aikaa ensi keväänä.
Sote-uudistus on Suomen historian suurin henkilöstön uudelleenorganisointi, joka koskee yli 200 000 julkisen sektorin työntekijää. Työntekijät ansaitsevat poliitikoilta ennustettavia ja vakaita päätöksiä.
– Koko sote-valmistelu on ollut poukkoilevaa. Ihmisten palveluiden sijasta sitä on ohjannut kokoomuksen ja kepun ideologiat: maakuntahallinto ja yksityistäminen, Rinne sanoo.
Pelastustoimen oma uudistus – jota sote-maakuntauudistuksen kanssa kimpassa toteutetaan – on myös poukkoillut.
Ensin hallitus päätti 2016 keväällä, että pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisvastuu on viidellä maakunnalla. Joulukuussa 2016 hallitus teki uuden päätöksen, jonka mukaan kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon ja pelastustoimen.
Maakuntien pelastuslaitosten piti aloittaa 1.1.2019, nyt päivämäärä on 1.1.2020.
Pelastustoimen rakenteellisessa uudistuksessa painopiste kuihtui Uudenmaan neljään laitokseen sekä Pohjois-Pohjanmaan kahteen laitokseen. Vain näillä edessä on fuusiot, loput kun jo toimivat maakuntiensa kokoisina.
Helsingin, Länsi-Uusimaan, Keski-Uusimaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset valmistautuvat maakunnallisen pelastuslaitoksen tuloon tiivistämällä HIKLU-yhteistyötä. 90-luvun puolivälissä pelastustoimen yhteistyönä käynnistynyt HIKLU-työ laajennettiin muutamia vuosia sitten koskemaan pelastuslaitosten kaikkea toimintaa.
Henki on, että ”kävi uudistuksessa miten vaan, ainakin laitosten yhteistyö tiivistyy ja se on hyödyllistä”.
– Katsotaan nyt rauhassa, miten asiat kehittyvät. Ensiksi odotetaan hallituksen sote-valinnanvapauden uutta esitystä. Vuoden lisäaika sinällään on varmasti tarpeellinen kaikille niille, jotka sote- ja maakuntauudistuksessa ovat mukana, näkee pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudeltamaalta.
Jos Uudenmaan pelastuslaitos toteutuu, maakunta saa arvoisensa pelastuslaitoksen, lupaa pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudeltamaalta.
– Resurssien ja osaamisen puolesta ei ole hätäpäivää. Tietysti paljon joudutaan tekemään työtä, kun ryhdytään rakentamaan niin isoa pelastuslaitosta, jota Suomessa ei ole koskaan ollut, Ihamäki sanoo.
Tulevaa neuvottelutoimintaa pohjustetaan jo
Palomiesliiton Uudenmaan jäsenyhdistykset valmistautuvat muutokseen, vaikka uudistuksen etenemisestä ja tulevasta työnantajasta ei ole sataprosenttista varmuutta.
Palomiesliitolla on alueella kuusi yhdistystä: Helsingin Palohenkilöstö, Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistys, Keski-Uudenmaan Palomiesyhdistys, Espoon Palohenkilöstö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiehet ja Itä-Uudenmaan palohenkilöstö.
Yhdistysten yhteistoimintaa tehdään HESVAPO-nimen alla.
HESVAPOn aloitteesta HIKLU-alueen pelastusjohtajat järjestivät viime keväänä kaksi tapaamista. SPALilaisten yhdistysten lisäksi niihin kutsuttiin kaikki pelastuslaitosten henkilöstöjärjestöt, koska uudistus koskee koko henkilöstöä. Seuraava tapaaminen on suunnitteilla tälle syksylle.
Kun laitosten virallinen HIKLU-valmistelu on toimintojen yhteensovittamista, epävirallisessa HESVAPOssa keskitytään henkilöstön edunvalvontaan — virka- ja työsuhdeasioihin.
– Näitä asioita ovat muun muassa työaika sekä palkkaukseen ja luontoisetuihin liittyvät erot laitosten kesken, mutta myös esimerkiksi laitosten ensihoitojärjestelmien eroavaisuudet, kertoo Espoon Palohenkilöstön jäsen ja SPALin liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas.
Maakunnan pääty eli uusi työnantaja on vielä perustamatta, joten mistään ei neuvotella. Nykyinen työnantaja ei voi tehdä päätöksiä tulevan työnantajan puolesta.
– Sopimuksia ei tehdä, vaan keskustellaan ja pohjustetaan tulevaa neuvottelutoimintaa. HESVAPO on yhteistoimintaa sekä yhdistysten kesken että yhdistysten ja työnantajan kesken, Mustakangas sanoo.
– Yhdistysten kesken rakennetaan nyt yhteistä ajatusta siitä, miten tuleviin henkilöstöä koskeviin yt-neuvotteluihin valmistaudutaan: mitä kaikkia asioita tulee huomioida, jatkaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiesten puheenjohtaja Jarmo Soljasalo.
Toistaiseksi jäseniltä ei ole tullut yhdistyksiin suurta kysymystulvaa muutoksiin liittyen.
– Tilanteen sekavuuden takia, emme pystyisi edes antamaan kuin valistuneita ja vähemmän valistuneita arvauksia tulevaisuuden suhteen, koska varmuutta tulevaisuuden muutoksista ei ole millään taholla. Nyt seurataan, mitä päättäjät päättävät, puheenjohtaja Asko Reinikainen Helsingin Palohenkilöstöstöstä kertoo.
Aiheesta lisää 20. syyskuuta ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.
Kuvassa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sammuttamassa rivitalopaloa Vantaan Korsossa 8. toukokuuta. Kuva: Lehtikuva.
