Pelastustoimen järjestämisvastuun keskittäminen viidelle maakunnalle on perusteltua, toteaa Palomiesliitto sisäministeriölle antamassaan lausunnossa.
Liitto antoi lausunnon pelastustoimen järjestämislain luonnoksesta marraskuun alussa.
Palomiesliitto pitää lakiluonnosta pääsääntöisesti onnistuneena: siinä on huomioitu erinomaisesti hallitusohjelmassa esitetty tavoite vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta.
Pelastustoimen järjestämisvastuun keskittäminen Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnille on perusteltua ja kannatettavaa, lausunnossa todetaan.
Pelastustoimi tarvitsee valtakunnallisia ja yhdenmukaisia toimintamalleja. Tämä onnistuu vain, mikäli pelastustoimea johdetaan aidosti ja koordinoidusti yhdestä paikasta eli sisäministeriöstä käsin, liitto huomauttaa.
Nyt pelastustoimen pirstaloituneisuus sekä koordinoimaton alueellinen pelastustoimen johtaminen on tehnyt jopa mahdottomaksi ministeriövetoisen pelastustoimen johtamisen. Laki tulee parantamaan ja selkeyttämään pelastustoimen johtamista, johtosuhteita sekä valvontaa.
Nykyisessä 22 pelastustoimen alueen mallissa hallinnossa ja tukitoimissa on päällekkäisyyttä, mikä on osaltaan lisännyt pelastustoimen kustannuksia. Alueet ovat henkilöstön määrien sekä budjettiensa osalta osin huomattavan erikokoisia. Kansalaiset ovat pelastustoimen palvelujen suhteen eriarvoisessa asemassa.
Työurien kehittämiseen uudenlaisia mahdollisuuksia
Henkilöstölle pelastuslaitosten erimittaisuus on näkynyt muun muassa siinä, miten työurien kehittämiseen on pystytty tilanteessa, jossa palomies ei ole enää pystynyt savusukellustehtäviin. Suuremmissa laitoksissa työuria eli vaihtoehtoisia tehtäviä voidaan kehittää ja niihin myös panostaa selkeästi enemmän kuin pienissä laitoksissa, Palomiesliitto huomauttaa. Henkilöstölle voidaan aiempaa paremmin löytää jäljellä olevaa työkykyä vastaavia tehtäviä.
Isommat alueet mahdollistavat henkilöstön jo nyt olemassa olevan laajan ja pelastustoimen tehtävien ulkopuolellekin menevien taitojen sekä osaamisen paremman hyödyntämisen. Myös koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen isot alueet antavat entistä paremmat mahdollisuudet.
Lausunnossaan Palomiesliitto toteaa, että keskittäminen suurempiin kokonaisuuksiin tutkitusti vähentää tai ainakin hillitsee alan kustannusnousua. Hallintoa, tukitoimia sekä muita toimintoja keskittämällä saadaan mahdollisuus ohjata taloudellisia voimavaroja pelastustoimen ydintehtäviin ja operatiivisen henkilöstön lisäämiseen.
Myös suuronnettomuuksiin sekä kriisitilanteisiin varautumista ja pelastustoimintaa hyödyttäisi järjestää pelastustoimi nykyistä selkeästi isompien alueiden toimesta.
Pelastustoimen lähipalvelut eivät katoa minnekään
Pelastustoimen järjestämisvastuun keskittäminen suuremmille alueille ei heikennä tai poista pelastustoimen palveluja. Palomiesliiton käsitys on, että pelastustoimen uudistamisella ei ole tarkoitus puuttua olemassa olevaan asemaverkostoon tai vähentää operatiivisen henkilöstön määrää.
Paikalliset ja alueelliset pelastustoimen palvelut eivät uudistuksen myötä katoa – päinvastoin tulee tilaisuus jopa parantaa niitä, kun isommilla pelastustoimen alueilla mahdollistuvat yhtenäiset ja tehokkaammat toimintamallit sekä kehittyvät johtamisjärjestelmät. Nykyiset maakuntarajat ylittävä toiminta tulee yksinkertaistumaan.
Ensihoito on keskeinen osa pelastustoimea, vaikka ensihoito ei olekaan pelastustoimen ns. lakisääteinen tehtävä. Pelastustoimen kytkeminen ensihoitoon on tärkeää, jotta synergiaedut kuten ammattitaitoinen henkilöstö, asemaverkosto ja kalusto säilyvät jatkossakin.
Sekä sote-järjestämislain että pelastustoimen järjestämislain luonnoksissa ensihoito ja pelastustoiminta on linkitetty samojen maakuntien tehtäväksi. Mikäli halutaan, että pelastustoimi voi tuottaa jatkossa ensihoitopalveluita sisäisenä toimintana (in-house), tulee pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisvastuussa olevien maakuntien olla samoja.
Liitto painottaa lausunnossaan, että työmarkkinaosapuolten sovittavissa olevat asiat, työpaikkakohtaisesti sovittavissa olevat asiat tai edes työnjohtomääräysvallan piirissä olevat asiat eivät miltään osin kuulu pelastustoimen järjestämislakiin – eivät myöskään sen perusteluosaan. Tällä huomautuksella Palomiesliitto viittaa lakiluonnoksen perusteluosassa mainittuun ”työvuorojen miehistövahvuuksien optimointiin”.
Keskitettäviä tehtäviä katsottava avoimesti
Pelastustoimen palvelujen tuottamisesta lakiluonnoksessa todetaan, että oman toiminnan sekä palokuntien lisäksi voidaan käyttää ”muuta yhteisöä”. Palomiesliitto huomauttaa, että pelastustoimi on viranomaistoimintaa, eikä sitä tule osoittaa ainakaan yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten tehtäväksi.
Järjestämislakiin tulisi jättää mahdollisimman laaja optio koota pelastustoimen yhteisiä tehtäviä suurempiin kokonaisuuksiin. Tällöin jatkossa voitaisiin ilman erillistä lainsäädäntöä yhteisiä tehtäviä koota esimerkiksi yhden maakunnan hoidettavaksi, mikäli tämä katsottaisiin pelastustoimessa tarkoituksenmukaiseksi.
SPAL: Pelastustoimen osallistuminen ensihoitoon turvattava
Pelastustoimen järjestämislain lisäksi Palomiesliitto antoi marraskuun alussa sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainmisteriölle lausunnon sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä lakiluonnoksista.
Palomiesliitto kannattaa pelastustoimen järjestämisvastuun osoittamista viidelle yliopistosairaalaan ylläpitävälle maakunnalle (erva-alueelle). Yhtäläisesti tärkeää on ensihoidon järjestämisvastuun osoittaminen viidelle yhteistyöalueelle. Näitä esityksiä ei tule muuttaa, liitto toteaa lausunnossa.
Jotta pelastustoimi voisi jatkossa tuottaa ensihoidon palveluja, molemmat palvelut tulee järjestää viiden maakunnan toimesta. Muunlainen järjestely voisi johtaa siihen, että pelastustoimella ei enää jatkossa olisi mahdollisuuksia tuottaa yhteiskunnalle ensihoitoa. Tämä tulisi lisäämään merkittävästi ensihoidon kustannuksia.
Ensihoidon osalta ainakaan kiireellistä ensihoitoa ei tule eikä voi säätää valinnan vapauteen kuuluvaksi palveluksi, liitto lausuu.
Huoli lähipalvelujen katoamisesta on turha
Lausunnossaan Palomiesliitto ottaa kantaa väitteisiin, joiden mukaan pelastustoimen keskittäminen ei olisi mahdollista maakunta-autonomian tai työnantaja-autonomian johdosta. Lisäksi on esitetty, että keskittäminen heikentäisi pelastustoimen lähipalveluita.
Palomiesliitto katsoo palveluihin liittyvien väitteiden olevan puhdasta populismia: lähipalvelut eivät ole katoamassa. Muut esitetyt ongelmat ovat ratkaistavissa lakiteknisin keinoin eli säätämällä pelastustoimen järjestämisvastuista jo maakuntalaissa sekä maakuntien tehtävien jaosta tarkemmin pelastustoimen järjestämislaissa, liitto korostaa.
Pelastuslaitosten toimintaedellysten kannalta on oleellista, että tulevissa maakuntien palvelulaitoksissa turvataan pelastustoimen itsenäinen päätöksenteko. Tämä voitaisiin Palomiesliiton mukaan toteuttaa joko säätämällä pelastustoimi palvelulaitoksen ulkopuoliseksi toimijaksi tai palvelulaitoksen itsenäiseksi tytäryhtiöksi, jolta palvelulaitos velvoitettaisiin hankkimaan pelastustoimen palvelusisältö. Molemmissa tapauksissa erva-alueiden pelastustoimi päättäisi itsenäisesti omasta organisaatiorakenteestaan, josta voitaisiin säätää tarkemmin esimerkiksi pelastustoimen järjestämislaissa.
Kuvassa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sammuttamassa rivitalopaloa Seinäjoella 20. syyskuuta. Kuva: Lehtikuva
