Pirkanmaan pelastuslaitoksella on tämän vuoden alusta lähtien tutkittu kemikaalisia altistumisia muun muassa biomonitoroinnin avulla. Biomonitoroinnilla arvioidaan suojaustason riittävyyttä onnettomuustilanteissa, ilmoitustarvetta ASA-rekisteriin ja altistumisen mahdollisia terveysvaikutuksia.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutetun Matti Syrjän mukaan ensimmäinen monitorointi tehtiin Tampereella jo vuonna 2021, jolloin viemäripalon yhtey­dessä paloi erittäin myrkyllistä savua aiheuttaneita lasikuituja ja eristeitä.

– Silloinen työsuojelupäällikkö tiesi monitoroinnin mahdollisuudesta ja pyrki toteuttamaan sen palossa altistuneiden työntekijöiden kanssa. Valitettavasti tuolloin ei vielä ollut valmiutta nopeaan näytteenottoon, joten tuloksia ei päästy hyödyntämään.

Tapahtuma toimi kuitenkin lähtölaukauksena biomonitoroinnin käyttöönotolle. Syrjän mukaan vuoden 2022 toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että vuoden 2023 alussa on toimintaohjeistuksen ja käytännön toimien oltava valmiita monitoroinnin käyttöön ottamiseksi. Sen toteuttamiseksi on muun muassa osallistuttu Työterveyslaitoksen koulutuksiin ja tehty aktiivista yhteistyötä työsuojelun, työterveyden ja talon johdon kanssa.

”Johto on erittäin sitoutunut tähän asiaan, mikä on hyvin tärkeää työsuojelussa.”

Matti Syrjä

Työterveyslaitoksella on biomonitorointimahdollisuus noin 80 analyysiin. Niistä pelastustoimen altistumisten kannalta tärkein on U-PAH (PAH-yhdisteet), jossa analysoidaan virtsan 2-naftoli ja 1-pyrenoli imeytyminen kehoon ihon ja hengitysteiden kautta.

Biomonitorointi on väline altistumisen varmistamiseen

Pirkanmaalla biomonitoroinnin tarpeesta tekee lopullisen päätöksen päivystävä päällikkö (P20) saatuaan tiedon altistumisepäilystä tilannepaikalta pelastustyönjohtajalta (tunnuksina P31, P32, P30), yksikönjohtajalta, lääkinnän kenttäjohtajalta (EPI 01 L4) tai tilannekeskuksen päivystävältä palomestarilta (TikeP3). Altistumistilanne voi syntyä esimerkiksi yli tunnin savusukelluksessa, huoneisto- tai rakennuspalossa, jossa haitta-ainekuormitus on huomattava, tai tilanteissa, joissa suojautumistaso on ollut vajavainen, kuten maastopaloissa.

– Näyte otetaan sen jälkeen, kun sammutusvarusteet on vaihdettu ja kädet ja virtsaputken suu on pesty. Lähtökohtaisesti tavoitteena on saada näyte otettua kahden tunnin sisällä altistuksesta, mutta viimeistään kuuden tunnin sisällä. Sen jälkeen tulokset eivät enää ole luotettavia, Syrjä kertoo.

Matti Syrjä muistuttaa, että biomonitorointi ei vähennä riskiä altistumiselle. Siihenhän pyritään puhdas paloasema -mallilla. Sen sijaan monitoroinnilla saadaan tietoa siitä, onko todellista altistumista tapahtunut, ja kuinka paljon se voi vaikuttaa henkilön terveyteen. Tulokset käydään läpi työnantajan, työterveyden ja työsuojelun yhteisissä palavereissa, jotta muun muassa suojautumista, toimintamalleja ja huolto-ohjeita voidaan kehittää paremmiksi. Lisäksi tietoja voidaan hyödyntää pelastustyön johtamisessa, jossa voidaan huomioida altistumisajan merkitys altistumisen ehkäisyssä.

Biomonitorointi on ainoa keino, jolla voidaan varmuudella todentaa työperäinen altistuminen.

Biomonitorointi on siis tullut jäädäkseen Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Tietoisuutta sen tarpeellisuudesta ylläpidetään säännöllisillä koulutuksilla. Seuraavaan henkilöstökoulutukseen osallistuu pelastuksen operatiivinen henkilökunta. Pelastustyön johto, eli P20-taso ja P30-taso, saavat oman perehdytyksensä, kuten myös aluepalomestarit, jotka vastaavat biomonitorointitarvikkeiden ja -näytteiden varastoinnista ennen niiden lähettämistä laboratorioon.

– Pakollisten vuosittaisten koulutusten yhtenä laajana aiheenahan on savusukellus. Vastaisuudessa siihen tulee meillä yhtenä osiona sisältymään myös altistuminen ja biomonitorointi, Matti Syrjä kertoo.


Biomonitorointi Pirkanmaan pelastuslaitoksella:

Mitä tutkitaan, missä tutkitaan?

Tulipalon seurauksena tapahtuneessa altistumisessa tutkitaan syöpää aiheuttavat PAH-yhdisteet, eli näytteestä tutkitaan virtsan 2-naftoli ja 1-pyrenoli. Näytepaketin nimi on BU-PAH (PAH-seoksille altistuvat). Orgaanisille liuottimille altistuneet tutkitaan ainekohtaisesti. Virtsanäyte (U-PAH) biomonitorointia varten otetaan joko asemalla tai tilannepaikalla, jossa näytepakkaukset ovat mukana pelastustyönjohtajien yksiköissä RPI30, RPI31 ja RPI32. Yksiköiden lisäksi näyteputket ja käyttöohjeet on sijoitettu Keskuspaloasemalle, Nokian paloasemalle, Sastamalan paloasemalle, Ikaalisen paloasemalle, Valkeakosken paloasemalle, Mänttä-Vilppulan paloasemalle ja Oriveden paloasemalle sekä lisäksi työsuojeluvaltuutetun toimistoon (Kepalo).

Miksi tutkitaan, milloin tutkitaan?

Biomonitoroinnin tarpeesta lopullisen päätöksen tekee Pirkanmaalla päivystävä päällikkö (P20) saatuaan tiedon mahdollisesta altistumistilanteesta esimerkiksi yli tunnin savusukelluksessa huoneisto- tai rakennuspalossa, jossa haitta-ainekuormitus on huomattava, tai tilanteissa, jossa suojautumistaso on ollut vajavainen, kuten usein maastopaloissa.

Miten tutkitaan?

Näyte otetaan sen jälkeen, kun sammutusvarusteet on vaihdettu ja kädet ja virtsaputken suu on pesty. Näyte olisi hyvä ottaa kahden tunnin, mutta viimeistään kuuden tunnin sisällä altistuksesta joko asemalla tai tilannepaikalla. Näytettä otetaan 20 millilitraa, ja se tulisi ottaa ennen nesteytystä, jotta virtsa ei ole liian laimeaa. Loppuviikosta otettu näyte säilytetään jääkaapissa lähetykseen asti ja postitetaan viikon alussa, että se ehtii laboratorioon ennen seuraavaa viikonloppua.

Mitä tuloksista seuraa?

Analyysin tulokset tulevat suoraan työterveyteen. Tutkittavat henkilöt varaavat viiden viikon päähän näytteenotosta soittoajan työterveyslääkärille, joka kertoo tulokset tutkittavalle henkilökohtaisesti. Kemikaalialtistumisesta tehdään tapaturmailmoitus. Työnantaja käy työterveyden ja työsuojelun kanssa läpi tulokset, joiden pohjalta kehitetään suojautumista ja päivitetään tarpeen mukaan toimintamalleja ja huolto-ohjeita. Pelastustyön johtamisessa voidaan ottaa huomioon altistumisajan merkitys altistumisen ehkäisyssä.

Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 1/2023.

Teksti: Iita Kettunen
Kuvat: iStock.com

Lue lisää:
Miten pelastuslaitokset ehkäisevät ja seuraavat syöpävaarallisille aineille altistumista? Vaihtelevasti, kertovat ammattilaiset
Älypuhelin seuraa palomiehen kokonaisaltistumista

Lue lisää aiheesta