Uudessa Teknisten sopimuksessa on ratkaistu niitä ongelmia, joita vuorokausityöhön on väitetty liittyvän.
– Nyt on pelastuslaitoksien työnantajista ja henkilöstöstä itsestään kiinni, pystytäänkö virkaehtosopimusta hyödyntämään työaikaratkaisuja tehtäessä, sanoo Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.
ARKISTONOSTO – Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilaisessa 2/2018 (ilmestynyt 13.4.2018).
Pelastuslaitoksissa selvästi yleisimmin noudatettu 24 tunnin työaika on ollut kummajainen: sen tekemiseen on pitänyt hakea määräaikainen poikkeuslupa aluehallinto-virastolta. Syynä on ollut 42 tuntinen keskimääräinen viikkotyöaika, joka on ylittänyt työaikalaissa määritellyn 40 viikkotyötunnin enimmäismäärän.
Järjestelmä on ollut kankea — kaksnelonen on ollut vakiintunut työaika vuosikymmeniä, mutta sen lupaprosessi on työllistänyt pelastuslaitoksia muutaman vuoden välein.
Poikkeuslupakäsittely keskitettiin kaksi vuotta sitten Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Osa pelastuslaitoksista on väittänyt lupakäytännön kiristyneen, mutta virasto on kiistänyt tämän. Niin aluehallintovirastossa kuin pelastusalallakin on nähty, että tilanne olisi järkevämpi, jos vuorokausityö olisi yhtenä työaikamallina virka- ja työehtosopimuksessa eli Teknisten sopimuksessa (TS).
Helmikuun alussa päättyneen neuvottelukierroksen tuloksena vuorokausityö kirjattiin Teknisten sopimukseen ensimmäistä kertaa. Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola vahvistaa, että tämä oli yksi liiton tärkeimmistä tavoitteista.
– Vuorokausityö on Palomiesliiton jäsenten enemmistön mielestä järkevin työaika niin pelastustoimen valmiuden kuin työssäjaksamisenkin kannalta. Valtaosa pelastuslaitoksista on nähnyt sen parhaaksi työaikamuodoksi. Siksi vuorokausityön tuominen virkaehtosopimukseen on periaatteellisesti merkittävä asia, Jaakkola kertoo.
Määräaikainen kokeilu vuorokausityöstä
Uusi Teknisten sopimus sisältää jo aikaisemmin sopimuksessa olleen listan työaikamuodoista, joita pelastuslaitoksilla voidaan käyttää: yleistyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö, keskeytyvä vuorotyö sekä 40 tuntinen viikkotyöaika yö- ja päivävuoroilla.
Vuorokausityö on tuotu sopimukseen liitteenä numero 8. Sen mukaan ”pelastuslaitosten viranhaltijoiden ja työntekijöiden säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 42 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona siten, että työvuoron pituus on enintään 24 tuntia”.
– Tätä tulee tulkita niin, että työvuoron pituudeksi suunnitellaan tarkasti 24 tuntia ja 42 viikkotunnin tasoittumisesta pidetään kiinni, Jaakkola tarkentaa.
Vuorokausityötä voidaan soveltaa työssä, joka ”suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön” eli operatiivisessa pelastustyössä.
Vuorokausityön käyttöönotto edellyttää sopimista työnantajan ja henkilöstö kesken (paikallinen virka- ja työehtosopimus). Kyse on määräaikaisesta kokeilusta: liite 8 on voimassa sopimuskauden loppuun saakka eli 1.4.2018—31.3.2020 välisenä aikana, eikä paikallista sopimusta voida solmia tätä pidemmäksi ajaksi.
Kuntatyönantajan yleiskirjeeseen on tulossa esimerkkejä vuorokausityön työvuororytmityksistä, jotka uuden sopimuksen puitteissa ovat pelastuslaitoksilla mahdollisia 1+3-mallin lisäksi. Peruslähtökohta on, että 24 tunnin työvuoron jälkeen on vähintään 24 tunnin lepoaika.
Kaksivuorotyön tasoittumisjakso muuttui
40-tuntisen viikkotyöajan määräyksiin tuli muutama muutos. Aikaisemmin sopimuksessa ollut vuoden tasoittumisjakso on jatkossa 12 viikkoa.
– Jos paikallisesti halutaan, voidaan tasoittumisjaksoksi sopia muutakin, kuten 52 viikkoa, ilman että virkaehtosopimus sitä estää, sanoo Jaakkola.
40-tuntisen kaksivuorotyön käyttöön ottaminen sopimuskauden aikana edellyttää paikallista virka- tai työehtosopimusta. Ilman neuvottelua ja sopimista kaksivuorotyötä ei siis voida työnantajan direktio-oikeudella ottaa käyttöön niissä pelastuslaitoksissa, jossa sitä ei ole tähänkään mennessä käytetty.
Ne työnantajat, joilla tämä työaika on ollut käytössä 31.1.2018, voivat jatkaa sen käyttöä, mutta kaksivuorotyön laajentaminen uusiin tehtäväryhmiin ei ole mahdollista ilman sopimista henkilöstön kanssa. Käytännössä määräykset koskettavat Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksia, joissa 40-tuntinen työaika on käytössä.
Paikallinen sopiminen korostuu
Teknisten sopimuksen vuorokausityömalli on poikkeuslupakäytäntöä huomattavasti joustavampi järjestelmä vuorokausityön järjestämiseen. Virkaehtosopimus antaa raamit, mutta hyvin monista asioista — kuten aktiivityöaikaan luettavista työtehtävistä — voidaan sopia paikallisesti.
– Sopimuksessa on elementtejä, joista hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. Nyt sopimuksella on ratkaistu niitä ongelmia, joita vuorokausityöhön on väitetty liittyvän. Jatkossa on pelastuslaitoksien työnantajista ja henkilöstöstä itsestään kiinni, pystytäänkö uutta virkaehtosopimusta hyödyntämään työaikaratkaisuja tehtäessä, summaa Jaakkola.
Oleellista on huomata, että jos Teknisten sopimuksen puitteissa tehdään paikallisia sopimuksia työajasta, ne eivät ole aluehallintoviraston lupajärjestelmän tai työsuojeluvalvonnan alla, vaan mahdolliset erimielisyydet käsitellään kunta-alan neuvottelumenettelyssä — ensisijaisesti työpaikalla.
Neuvottelumenettelyn ensimmäisenä tasona on paikallisneuvottelut työnantajan ja luottamusmiesten välillä ja toisena tasona keskusneuvottelut Kuntatyönantajan ja Palomiesliiton/KoHon kesken. Viimeisenä tasona on kanne työtuomioistuimeen.
Työryhmä työaikaa selvittämään
Neuvotteluiden yhteydessä sovittiin kahden uuden valtakunnallisen työryhmän perustamisesta. Ensimmäinen uusi työryhmä selvittää, miten pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevia erityismääräyksiä tulisi uudistaa. Selvityksessä huomioidaan työaikalain uudistaminen ja maakuntauudistus.
Toinen työryhmä selvittää Teknisten sopimuksen palkkaukseen liittyvien pykälien uudistamista. Työryhmällä on käytössään 0,3 % siivu järjestelyerästä. Jos ryhmä ei pääse yksimielisyyteen, siivu siirtyy paikallisesti päätettäväksi.
Yksityiskohtia (TS Liite 8)
Työvuoroja voidaan pilkkoa
Työnantaja voi jakaa yhden 24 tunnin työvuoron kahdeksi tai kolmeksi työvuoroksi 12 kalenteriviikon aikana. Jaetun työvuoron pituus on vähintään kuusi tuntia. Jaetut vuorot on oltava merkittynä ennalta työvuoroluetteloon.
Koulutuspäivä voi seurata työvuoroa
Paikallisesti voidaan sopia 24 tunnin työvuoron jälkeen välittömästi alkavasta koulutuksesta. Koulutusvuoro on tarkoitettu ei-fyysiseen koulutukseen eli siitä ei saa aiheuta merkittävää fyysistä rasitusta tai työturvallisuusriskiä. Koulutukset on merkittävä ennalta työvuoroluetteloon.
Aktiivityöstä on sovittava paikallisesti
Vuorokausityön aktiivityöaika saa olla pääsääntöisesti keskimäärin enintään 12 tuntia 24 tunnin työvuorossa. Aktiivityön sisältö tulee sopia paikallisesti. Pääsääntöisyys tarkoittaa sitä, että kuuden kuukauden tarkastelujakson aikana aktiivityön määrä voi ylittää 12 tuntia yhdessä kolmasosassa työvuoroista.
Työvuoron pidennyksestä voidaan sopia
Työvuoron aikana työnantaja ja työntekijä voivat sopia kyseisen työvuoron pidennyksestä. Samalla on sovittava, maksetaanko pidennetyn työn tunneilta ylityökorvaus vai annetaanko vastaava aika vapaana esimerkiksi työaikapankkiin.
Lue koko juttu näköislehdestä:
Kuva: Teemu Honkasalo / Lehtikuva
