Valtion tuottavuusohjelma vaikuttaa myös pelastajakoulutukseen – ja se tulee heijastumaan koko pelastustoimeen

Pelastajakurssilaisten määrän kasvu ilahduttaa oppilaitoksissa, mutta valtion tuottavuusohjelma huolestuttaa erityisesti Kuopiossa.

Kun lukuvuosi elokuun alussa käynnistyi Pelas­tusopistolla, luokkahuo­neissa ja harjoitusalueella aherruksen aloitti neljä uutta pelastajakurssia ja niillä 120 opiskelijaa. Tavallisesti oppilaitok­sella käynnistyy kaksi 36 opiskelijan kurssia. Pelastusopistossa aloittaa yhteensä 240 pelas­tajaopiskelijaa vuodessa.

Opiskelijamäärän lisäyksellä hallitus pyrkii helpottamaan pelastajapulaa, joka on näkynyt siinä, etteivät hyvinvointialueet ole saaneet avoimiin virkoihin riittävästi kelpoisuusvaati­mukset täyttäviä hakijoita.

Pelastajatutkinnon koulutusmäärien lisäys sisältyy hallitusohjelmaan sekä vuoteen 2027 ulottuvaan rahoituskehykseen. Määrärahat koulutuksen toteuttamiseen vahvistetaan vuosittain. Tämän syksyn aloituspaikkamää­rän kasvu varmistui valtion talousarviossa syksyllä 2023.

– Päätöksen jälkeen jännitimme, saamme­ko riittävästi hakijoita. Luvut yllättivät positii­visesti, ja saimme kursseille hyviä opiskelijoi­ta, rehtori Mervi Parviainen kertoo.

Nyt aloittaneille kursseille hakijoita oli 468 ja ensi tammikuussa aloittaville kursseille 541. Pelastusopisto on markkinoinut tutkintoa ah­kerasti opintomessuilla ja varuskunnissa.

– Moneen muuhun koulutusalaan ver­rattuna luvut ovat hyviä, kun huomioidaan pienentyneet ikäluokat. Pelastusalalla on edelleen vetovoimaa, ja monipuolinen am­matti kiinnostaa.

Valtion tuottavuusohjelman säästötavoitteet heijastuvat myös pelastajatutkintoihin

Samaan aikaan kun valtio osoittaa rahoitusta pelastajakoulutuk­sen kasvuun, Pelastusopistolla kipuillaan val­tion tuottavuusohjelman kanssa. Oppilaitos on keskustellut sisäministeriön kanssa säästö­jen kohdentamisesta. Päätökset ensi vuoden osalta ovat vielä valmistelussa.

– Säästötavoitteet ovat sellaiset, että meidän näkemyksemme mukaan ne väistä­mättä heijastuvat myös pelastajatutkintojen puolelle. Niillä on pitkäaikaisia vaikutuksia pelastustoimen kentälle. On syytä muistaa, että säästöt vaikuttavat merkittävästi myös alipäällystö- ja päällystökoulutukseen. Talou­den osalta olemme Pelastusopiston historian vaikeimmassa tilanteessa, Parviainen ennakoi.

Uhkakuvista huolimatta tunnelma on Parviaisen mukaan kuitenkin odottava ja toiveikaskin.

– Pelastusopisto hoitaa tehtävänsä, mutta vain niillä resursseilla, joita sillä on käytettä­vissä. Ihmeisiin emme pysty. Toivon että päät­täjät ymmärtävät, että turvallisuusala tarvitsee riittävän rahoituksen.

Pelastusopisto on sisäministeriön tilauk­sesta toteuttanut valtakunnallisen pelastaja­tarveselvityksen, jonka tuloksia ei ole vielä julkistettu. Parviainen kertoo itse seuraavansa uutisia hyvinvointialueiden alijäämistä ja henkilöstöön kohdistuvista yhteistoiminta­menettelyistä.

– Miten pelastustoimi selviää, kun hyvin­vointialueilla tehdään päätöksiä? Pelastajien työtilanne on nyt hyvä. Alueiden taloustilan­ne on kuitenkin ongelmallinen, joten pelas­tajien tarve ei ole sama asia kuin toteutuvat rekrytoinnit.

---

Pelastuskoulun opiskelijat eivät enää automaattisesti työllisty Helsinkiin

Helsingin Pelastuskoululla eletään uudessa tilanteessa, sillä elokuussa aloitti kaksi uutta pelastajakurssia aiemman yhden sijaan. Näillä pelastajakursseilla opiskelee nyt yhteensä 36 opiskelijaa. Aikaisemmin lukuvuosi on käyn­nistynyt yhdellä 17 opiskelijan kurssilla.

Pelastuskoulu siirtyi Helsingin kaupungin budjetista valtion rahoittamaksi tämän vuoden alusta alkaen. Rahoitus kulkee valtion talousarvioissa valtionavustuksen nimellä. Ratkaisu oli osa hallituksen päätöstä nostaa pelastajatutkin­non aloituspaikkamäärää ja siten vastata valta­kunnalliseen pelastajapulaan. Pelastuskoulussa päätös näkyi opiskelijamäärän tuplaamisena.

– Helsingin Pelastuskoulun on vuoteen 2023 asti rahoittanut Helsingin kaupunki, ja Pelastus­koulusta valmistuneet pelastajat ovat siihen asti työllistyneet suoraan Helsingin pelastuslaitok­sen palvelukseen. Jatkossa meiltä valmistuvat pelastajat työllistyvät pelastusalalle maanlaajui­sesti, mutta erityisesti Etelä-Suomen ja Uuden­maan pelastuslaitoksien tarpeeseen, kuvaa reh­tori Sanna Aivio valtionrahoituksen aiheuttamaa toiminnan muutosta.

Elokuussa opintonsa aloittaneet pelastaja­kurssien 48 ja 49 opiskelijat siirtyvät työelämään vuoden 2026 alussa. Aivion mukaan on vielä liian aikaista arvioida, mihin pelastuslaitoksiin he alueellisesti tulevat työllistymään.

– Hyvin nopeasti opiskelijat alkavat varmasti tulevaa työnantajaansa miettimään, ottaen huo­mioon, että pelastajatutkinto on ohi jo puolessa­toista vuodessa. On luonnollista, että nämä asiat nousevat jo opintojen alkuvaiheesta pohdintaan. Tuemme opiskelijoita työpaikan löytämisessä muun muassa järjestämällä oppilaitoksessamme työnantajille ja yhteistyökumppaneille kohdenne­tun rekrytointitilaisuuden jo marraskuussa.

Pelastuskoulu noudattaa Pelastusopis­ton opetussuunnitelmaa, mutta omalla toteu­tussuunnitelmallaan. Oppilaitoksilla on toisiaan vastaava hakumenettely. Elokuussa aloittaneille Pelastuskoulun kursseille hakijoita oli 147.

Pelastuskoulu sai vuonna 2021 pysyvän toi­miluvan pelastajatutkintoon ja alipäällystötut­kintoon johtavan koulutuksen antamiseen, joten sillä on periaatteessa mahdollisuus myös alipääl­lystökurssien toteuttamiseen.

Joka kolmas vuosi Pelastuskoulun on tarkoi­tus käynnistää ruotsinkielinen pelastajakoulutus. Ensimmäinen käynnistyy elokuussa 2025.

---

Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Pelastusopisto

Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 3/2024.