Poikkeuslupa on voimassa kaksi vuotta. Pelastuslaitoksella kiinnitetään huomiota aktiivityöajan seurantaan ja työkuormituksen jakamiseen.
Lounais-Suomen aluehallinto-virasto on myöntänyt Pirkanmaan pelastuslaitokselle poikkeusluvan vuorokautiseen työaikaan vuosiksi 2017—2018. Lupa koskee sekä pelastustoimea että ensihoitoa.
Lupaehtojen mukaan työvuoron pituus on enintään 24 tuntia, josta tehollista työaikaa on enintään 12 tuntia. Säännöllinen työaika on 42 tuntia ja tasoittumisjakso 52 viikkoa.
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että ”työ pysyy laadultaan vain aika ajoin työvuoron kuluessa suoritettavana”.
Pirkanmaan pelastustoiminnasta ja valmiussuunnittelusta vastaava pelastuspäällikkö Esko Kautto toteaa ehtojen olevan pitkälti samat kuin edellisessä poikkeusluvassa.
– Avi painottaa aktiivityöajan seurantaa ja se velvoitehan meillä on jo nykyisessä luvassa. Kun vertaa rinnakkain vanhaa ja uutta lupaa, niin aika lailla yksi yhteen nämä ovat. Käsitykseni mukaan sama sisältö on poikkeusluvissa läpi Suomen, Kautto sanoo.
Ensin lähetettiin lisäselvityksiä
Aluehallintovirasto myönsi luvan lisäselvitysten jälkeen. Pelastuslaitos toimitti sille raportin toimista, joilla aktiivityöaikaa seurataan ja yksikkökohtaisia työkuormia tasataan.
– Lisäselvityspyyntö aktiivityöajasta oli aika seikkaperäinen. Ensihoidossa esimiesten käytössä olevasta raportointijärjestelmästä tiedot saatiin helpohkosti. Pelastuksen puolella tehtiin enemmän töitä ja kerättiin Prontosta yksiköiden ja työvuorojen ajankäyttöä neljän kuukauden ajalta, Kautto kertoo.
Hakemuksessa pelastuslaitos esitti, että 24 tunnin työvuoroissa asetetaan 12 tunnin raja vain kuormittavalle työlle. Viraston mukaan rajoitukset on kuitenkin ”määriteltävä täsmällisesti”, joten ”tehollinen työaika saa olla enintään 12 tuntia”.
Toteutumista seurataan
Työajan seurantaa ja yksikkökuormituksen tasaamista pelastuslaitos tekee sekä ensihoidossa että pelastuksessa. Suurempi paine on ensihoidossa, jossa työvuorojen sisäisillä vaihdoilla huolehditaan, ettei aktiivityöaika ylity.
– Seurantajärjestelmää käyttämällä ja sisäisiä järjestelyjä tekemällä ensihoidossa on pystytty toimimaan poikkeusluvan ehtojen mukaisesti. Esimiehet seuraavat tehollista työaikaa ja tarvittaessa henkilöstöä vaihdetaan yksiköistä toisiin ja lepoon kesken työvuoron, Kautto sanoo.
Pelastuksen puolella uuteen poikkeuslupahakemukseen liitettiin 12 tunnin päiväpalveluohjelma entisten hakemusten tapaan. Se sisältää myös työkykyä ylläpitävän liikunnan.
Sekä pelastustoiminnassa että ensihoidossa on luotu ns. vakinaisten sijaisten malli. Siirtomiehillä varmistetaan paikallista palvelutasoa henkilöstön äkillisissä poissaoloissa.
Kauton näkemyksen mukaan Pirkanmaalla käytetyt joustot ja henkilöstösiirrot ovat normaaleja toimintatapoja, joita on käytössä muillakin pelastuslaitoksilla.
– Ei voida sanoa, että meillä olisi mitään kovin poikkeavia tapoja järjestää toiminta tässä työajassa. Meillä tietysti väkimäärä on monia laitoksia isompi, kun vuorotyö koskee täällä noin 500 henkilöä, ja se antaa pelivaraa.
Kokonaisuus ratkaisi
Poikkeuslupahakemusta pelastuslaitos perusteli sillä, että sen mukaan ”päivitystysluontoiset toiminnot on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa enintään 24 tunnin työvuoroissa”.
Pelastuspäällikkö Kauton mukaan työnantaja pohti työaikaa pitkään — alkaen syksystä vuosi sitten ja päätyen viime kevääseen, jolloin tuli tehdä päätös uuden poikkeusluvan hakemisesta. Jos poikkeuslupaa ei olisi haettu, käyttöön olisi otettu virkaehtosopimusten (TS ja KVTES) mukaiset työajat pelastuksessa ja ensihoidossa.
– Neuvoteltuamme isäntäorganisaation eli Tampereen kaupungin kanssa, päädyimme hakemaan kahden vuoden jatkoa poikkeusluvalle. Ratkaisussa katsottiin tulevat muutokset kokonaisuutena — myös se, että meille on tulossa ensihoitoon uusia yksiköitä, joista osa on 12 tunnin yksiköitä.
Kautto toteaa, että työaikakeskustelu on ollut agendalla siitä asti, kun nykyistä aluehallintouudistusta edeltävä pelastustoimen rakenneuudistus käynnistettiin kolme vuotta sitten.
– Meilläkin tietysti seurataan valtakunnallista tilannetta työajan suhteen.
Henkilöstöjärjestöt: ”Järkevin ratkaisu”
Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstöjärjestöt puolsivat yksituumaisesti työajan poikkeusluvan hakemista.
Lupaehtojen edellyttämä työajan seuranta on toiminut hyvin, sanoo Tampereen paloesimiehet ry:n luottamusmies Jarkko Pietiläinen. Hän työskentelee vuoroesimiehenä keskuspaloasemalla.
– Tauotusjärjestelmällä on pystytty reagoimaan ensihoidon työaikaan niin että tehollinen 12 tuntia ei ylity. Järjestelmää tarvitaan sairaankuljetuksessa, pelastuspuolella työajan muodostumiseen pystytään muutenkin vaikuttamaan enemmän.
Ensihoidon työaikaa seuraa keskuspaloasemalla lääkintäesimies ja sivuasemilla myös paloesimiehet. Hoitotason ensihoitajilla on oma tauottaja, joka tarvittaessa päästää ensihoitajan pois ajosta. Perustason sairaankuljettajille tauottaja kutsutaan tarvittaessa paloauton vahvuudesta.
– Seuraaminen on päivittäistä esimiestyötä. Ohjeiden noudattamisessa on oltu tarkkoja, koska poikkeuslupa sitoo sekä työnantajaa että työntekijää, Pietiläinen sanoo.
Vuoden vaihteessa kaikista pelastuslaitoksen ambulansseista tulee hoitotason yksiköitä. Pietiläinen arvioi, että tämä osaltaan tasaa tehollista työaikaa yksiköiden kesken.
– Pelastuspuolella korostuu taas mielekäs päiväpalveluohjelma. Sen pitää olla järkevä sekä palomiehelle että työnantajalle. Ohjelmassa pitäisi ymmärtää, mikä ero on satunnaisilla kuormittavilla hälytystehtävillä ja muilla tehtävillä, kuten huollolla ja koulutuksella, joka on kevyempää ja jota voidaan tauottaa.
Lue lisää 21. joulukuuta ilmestyvästä Pelastusalan ammattilaisesta.
