Ensihoitaja tarvitsee välineitä väkivaltaa vastaan

Ensihoitajat ja ensihoidossa työskentelevät palomiehet kokevat uhkaa ja väkivaltaa työssä, jossa he ovat auttamassa ihmisiä. Usein ensihoitajien kokema väkivalta ja yllättävät tilanteet vaativat pikaista reagoimista, mutta miten silloin pitäisi toimia? Pirkanmaalla ensihoidossa työskentelevien koulutus ja ohjeistus nähdään ensisijaisena työturvallisuusasiana.

Miten herättelen tajutonta ihmistä ja samalla huolehdin omasta turvallisuudestani? Mitä teen, kun minua on uhkailtu ja lyöty? Olenko itse tehnyt jotain väärin?

Pirkanmaan pelastuslaitoksella lääkintämestarina työskentelevä Sanna Kauppinen toteaa, että pahoinpitelyt ja sanalliset uhkailut ovat valitettavasti ensihoidossa työskenteleville arkipäivää.

– Ihmisten pahoinvointi purkautuu hyökkäyksinä niitä kohtaan, jotka ovat auttamistehtävässä. Nyt tarvitaan työturvallisuuden nimissä toimia työnantajien taholta sekä kovempia rangaistuksia niille, jotka eivät kunnioita ensihoidossa työskentelevien koskemattomuutta.

Ensihoitaja ei voi kieltäytyä tehtävästä

Pirkanmaan pelastuslaitoksella uhka- ja väkivaltatilannekoulutusta on annettu jo usean vuoden ajan.

– Viimeisten kolmen vuoden aikana aiheesta on ollut koulutuspäiviä, joihin osallistuvat kaikki ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat ja palomiehet. Koulutuspäivillä käymme asiat läpi rastikoulutuksena, Kauppinen kertoo.

– Ennen korona-aikaa meillä oli tarjolla koko päivän koulutus, joka piti sisällä sekä teoriaosuuden että käytännön opetusta. Lisäksi meillä on ensihoidon työntekijöiden perehdytyspäivissä oma osuus uhka- ja väkivaltatilanteista. Suunnitelmissa on aloittaa myös tiiviimmät koulutuspaketit aiheesta vaihtuvilla teemoilla.

Koulutusten käytännön harjoitteet pohjautuvat Defendo White -tekniikkaan. Koulutuksista vastaavat pääkouluttajat paloesimies Jussi Jokinen, palomies Tuomo Mäntyniemi sekä palomestari Jarkko Savilepo. Heillä kaikilla on pitkä kokemus niin ensihoidosta kuin uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksista.

Uhkaavissa tilanteissa erityisen tärkeää on tilanteen lukutaito eli kyky tunnistaa mahdollinen väkivalta ja sitä kautta välttää uhkaa.

– Uhkaavissa tilanteissa erityisen tärkeää on tilanteen lukutaito eli kyky tunnistaa mahdollinen väkivalta ja sitä kautta välttää uhkaa. Valitettavasti kouluttajat joutuvat myös muistuttamaan, että tilanteisiin ei koskaan voi mennä liian luottavaisesti.

Kouluttajat herättelevät osallistujia miettimään myös omia toimintatapojaan ja ajatuksiaan: mikä on itsepuolustuksen ja hyökkäyksen ero, mitkä ovat omat velvollisuudet ja kuinka käyttäytyä niin, että ei provosoi tai provosoidu.

– Kouluttajat opettavat yksinkertaisia ja selkeitä toimintamalleja tilanteisiin, joista ei ole mahdollisuutta poistua. Näiden oppien avulla henkilö pystyy suojaamaan itseään, jos hän joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja hänen fyysistä koskemattomuuttaan loukataan. Kyse ei ole kuitenkaan mistään taistelulajin opettamisesta, Kauppinen toteaa.

Ensihoidossa on tietyt tehtäväkoodit, joita varten ambulanssissa työskentelevät laittavat automaattisesti päälleen suojaliivit.

– Ensihoitajat eivät käytä työssään suihkeita tai pamppuja; ne ovat poliisien varusteita. Koulutuksessa muistutetaan myös siitä, että jos huomaa tilanteessa selkeän uhan tai vaaran, jokaisella on oikeus pidättäytyä tehtävästä, kunnes tilanteen turvallisuus saadaan paremmaksi esimerkiksi poliisin toimesta. Kieltäytyä tehtävästä sen sijaan ei voi, Kauppinen painottaa.

Ensihoitajien kokema väkivalta ei saa päättäjiltä riittävästi huomiota

Pirkanmaalla iloitaan siitä, että syksyn aikana pääkouluttajat ovat kouluttaneet seitsemän uutta kouluttajaa uhka- ja väkivaltatilanteiden perusteiden opettamiseen. Koulutetut ovat sekä ensihoidon että pelastustoimen puolelta.

– Nyt pystymme paremmin vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään, sillä myös muilta osastoilta on tullut kyselyjä. Esimerkiksi palotarkastajille kyseisestä koulutuksesta olisi varmasti hyötyä, Kauppinen pohtii.

– Kouluttajamme ovat saaneet erittäin hyvää palautetta, ja olenkin tuosta porukasta äärettömän ylpeä. He jaksavat myös aktiivisesti miettiä ja kehittää toimintaa. Koulutuksen myötä kentällä on osattu toimia oikealla tavalla tai poistua paikalta ilman, että ketään on sattunut. Tämä on käynyt ilmi myös järjestelmäämme kirjatuista raporteista.

Kritiikkiä Kauppinen sen sijaan antaa yhteiskunnan päättäjille: ensihoidon työturvallisuuden eteen ei ole tehty riittävästi toimia.

– Alan ammattiliitot ovat jo pitkään yrittäneet saada aikaiseksi lakimuutosta rikoslakiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Ensihoitajat on saatava kyseisen lain piiriin ja rangaistukset kovemmiksi tilanteissa, joissa ensihoitotehtävässä työskentelevää kohtaan hyökätään.

Kaikki väkivaltatilanteet eivät päädy tilastoihin

Kauppinen toivoo, että kaikille ensihoidossa työskenteleville olisi tarjolla laadukasta koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Tähän työnantajia velvoittaa myös työturvallisuuslaki. Uhka- ja väkivaltatilannekoulutus pitäisi saada säännöllisesti mukaan jo opintovaiheessa. Lisäksi hänen vahva suosituksensa on, että uhka- ja väkivaltatilanteesta tehdään aina rikosilmoitus.

Kauppisella itsellään on tapana mennä asian­omaisen tueksi oikeudenkäyntiin. Hän muistuttaa myös, että ensihoitajien kokema väkivalta sekä uhkatilanteet vaativat aina jälkipurun tapahtuneen jälkeen ja tarvittaessa ohjauksen työterveyshuoltoon. Prosessin aikana työntekijä tarvitsee kaiken saatavan tuen.

– Pahoin pelkään, että kaikki tilanteet eivät päädy tilastoihin. Viime vuosina tehtyjen ilmoitusten määrä on Pirkanmaan pelastuslaitoksella vaihdellut 30–70 välillä. Jatkoa ajatellen ilmoituksen jättäminen mobiilisti voisi olla yksi keino madaltaa kynnystä. Meidän tavoitteenamme on nollatoleranssi, mutta se vaatii työtä jokaisella rintamalla. Koulutukset ovat hyvän tiimin ansiosta meillä hyvällä mallilla, mutta myös kehitysideoita on mielessä. Pääkouluttajien kanssa on ollut puhetta muun muassa kouluttajien valtakunnallisesta tapaamisesta tai ohjausryhmästä. On harmillista, että näin tärkeään asiaan ei ole olemassa mitään valtakunnallista ohjausryhmää. Osaamista ja toimintamalleja löytyy varmasti monelta alueelta.

Koulutuksen taustalla omat kokemukset

Kauppinen itse on työskennellyt viimeiset neljä vuotta Pirkanmaan pelastuslaitoksella ensihoidon hallinnossa. Hänen työnkuvaansa kuuluu osaamisen hallinta, josta isoimpana kokonaisuutena on koulutuksista vastaaminen sekä opiskelija-asiat.

– Työskentelin ennen tätä työtä pelastuslaitoksella lähes 17 vuotta ensihoitajana. Uhkatilanteet ovat valitettavasti tuttuja minulle myös henkilökohtaisesti, vaikka niitä silloin olikin selvästi vähemmän kuin nykyään. Keskustelimme jo silloin kollegojen kanssa, että työssämme tarvitaan koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteiden varalta. Onneksemme laitoksella työskenteli osaavia kouluttajia, joilla oli intoa ja taitoa kouluttaa meitä, ja käynnistimme aiheesta pilotin runsaat kuusi vuotta sitten. Pilotti sai lähes ylistävää palautetta ja näyttöä siitä, että koulutuksille on tarvetta. Iso kiitos kuuluu Jokiselle ja Mäntyniemelle, jotka ovat olleet vastuunkantajina alusta lähtien; Savilepo saatiin mukaan pääkouluttajakolmikkoon tänä vuonna.

Kauppinen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta hän on työn ohella lukenut kasvatustieteen maisteriksi.

– Jatko-opinnoista ja käytännön työkokemuksesta on molemmista hyötyä nykyisessä työssäni. Hallintoon siirryttyäni oli selvää, että haluan osaltani huolehtia koulutusten toteutuksesta.

Teksti: Hanna Ojanpää
Kuvat: Timo Marttila

Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilaisen numerossa 4/2022.

Lue myös: Ensihoitaja tekee työtään väkivallan uhkan alla – SPAL haluaa rikoslakiin muutoksen