Pelastusjohtajilla on uusilla hyvinvointialueilla suuri rooli. Heidän johdollaan käydään nyt läpi mittavaa pelastustoimen uudistusta ja muutosjohtamista. Henkilöstön jaksaminen, kuuleminen ja sitouttaminen on heille tärkeää.
Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, ja jokaisella on oma pelastusjohtajansa. Suurimmalla hyvinvointialueella, Pirkanmaalla, tehtävään tuli valituksi aluevaltuuston yksimielisellä päätöksellä Mika Kontio. Uuteen tehtäväänsä hän siirtyi Varsinais-Suomen pelastuspäällikön paikalta; hyvinvointialueuudistuksen valmisteluvaiheessa hänellä oli myös integraatiojohtajan vastuu.
– Koeaika on nyt ohi. Runsaan puolen vuoden kokemuksella voin sanoa, että turkulainen on otettu Tampereella hyvin vastaan, Kontio kiittelee.
Kontio sai johdettavakseen paitsi kooltaan myös organisaatiorakenteeltaan poikkeavan pelastuslaitoksen: Pirkanmaalla pelastuslaitoksella on pelastustoimen lisäksi myös ensihoidon järjestämisvastuu.
– Tämä on erittäin mielenkiintoinen positio. Koenkin, että minulla on kaksi hattua päässäni ja saan nyt aivan uudesta vinkkelistä läpileikkauksen koko sotesta. Lisäksi minulla on vastuullani noin 20 000 työntekijämme hyvinvointitavoitteiden läpivieminen, Kontio pohtii.
Niin Pirkanmaalla kuin muillakin hyvinvointialueilla ollaan keskellä vaativaa muutosjohtamisen aikaa. Tämä tarkoittaa koko organisaatiokulttuurin ja johtamismallin sisäänajoa, mutta myös huolenpitoa henkilöstön jaksamisesta ja resursoinnista.
– Olemmekin parhaillaan käynnistämässä Pirha-akatemiaa, jonka yhtenä tarkoituksena on tarjota koulutusta ja valmentavaa johtamista kaikille esimiehille, Kontio kertoo.
Nyt tehdään tulevaisuuden päätöksiä. Kontio painottaa, että vaikka muutoksia tapahtuu nyt nopealla syklillä, kyse on pitkäjänteisestä työstä.
– Teemme nyt tulevaisuuden päätöksiä, joiden päätavoitteena on laadukkaiden palvelujen takaaminen. Kun saamme tavoitteet todeksi ja yhteneväiset prosessit arjen käytännöiksi, vaikutukset näkyvät myös asiakasrajapinnassa.
Hieman huolissaan Kontio on kuitenkin henkilöstön riittävyydestä. Esimerkiksi Pirkanmaalla tarve on tulevina vuosina merkittävä: alueella aloittaa neljä uutta hybridiyksikköä, ja Tampereelle valmistuu uusi Tesoman paloasema.
– Tarvitsemme tänä vuonna hybridiyksiköihin yhteensä 40 uutta tekijää, joista puolet ensihoitajia ja toinen puoli pelastajia, joilla on myös terveydenhuoltoalan pätevyys. Ensi vuonna Tesoman aseman toiminnan käynnistämiseksi rekrytoimme 20 uutta pelastajaa. On tärkeää, että työvoimapulaa käsitellään sekä palvelujen toteutumisen että työn onnistumisen edellytysten näkökulmista, Kontio painottaa.
”On tärkeää, että työvoimapulaa käsitellään sekä palvelujen toteutumisen että työn onnistumisen edellytysten näkökulmista.”
Kohtaamisille tarvitaan aikaa. Pitkistä päivistään huolimatta Kontio on tuttu näky alueen pelastusasemilla. Näitä vierailuita hän aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa. Hän sanookin motokseen: ”Me olemme me ja teemme tätä yhdessä”.
– Me-hengen luomisen ja yhdessä onnistumisen tärkein elementti on läsnäolo. Omasta mielestäni kohtaamiset kahvikupin ääressä ovat tärkeämpiä viestinnän muotoja kuin teamsit ja sähköpostit, vaikka niitäkin toki tarvitaan. Arjessa asioita voidaan parantaa hyvin pienillä liikahduksilla, ja yhdessä keskustelemalla väärinymmärryksetkin tulevat parhaiten korjattua, Kontio pohtii.
Kentällä saa myös suorinta palautetta. Signaalien pitääkin kulkea molempiin suuntiin: ylhäältä alas -johtamistyyli on mennyttä aikaa.
– Henkilökohtaisesti minulle on tärkeää, että näen, koen ja hengitän samaa ilmaa henkilöstön kanssa.
Tulevaisuutta johdetaan tiedolla
Marko Hottinen aloitti pelastusjohtajana Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksella 1.4.2023. Ensimmäiset kuukaudet hän on pyhittänyt maakuntakierroksille sekä nykytilanteen kartoittamiselle.
– Ensifiilikset ovat hyvät. Tärkeimpänä tehtävänäni pidän nyt luottamuksellisen ilmapiirin edistämistä suurten muutosten keskellä.
Hyvinvointialueiden jaossa Pietarsaaren, Luodon ja Kruunupyyn pelastustoimen palvelut siirtyivät Keski-Pohjanmaalta Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tämä on tarkoittanut myös henkilöstön ja osin päivittäisten toimintojen jakautumista kahdelle alueelle.
– Olemme tällaisenaan suhteellisen pieni ja ketterä organisaatio. Toimimme kuitenkin neljän maakunnan risteyksessä, joten jo toiminnan käynnistymisvaiheessa on tärkeä tukea ja tunnistaa, mitä toimintoja teemme yhteistyössä muiden kanssa ja mitä teemme itse. Henkilöstön asiantuntemus on ollut merkittävässä roolissa pelastustoimen valmiussuunnittelun valmisteluvaiheessa.
Hottinen kuvaa itseään kuuntelevaksi johtajaksi. Hän kuitenkin painottaa, että kyse on vuorovaikutuksellisesta kuuntelemista, josta syntyy dialogia.
– PRONTO-tietokannastamme saamme kyllä dataa, mutta hiljainen ja kokemuksellinen tieto välittyy vain kohtaamisista. Näistä kahdesta näkökulmasta pyrin rakentamaan kokonaisnäkemyksen siitä, missä olemme, minne olemme menossa ja kuinka tätä tietoa hyödynnetään, Hottinen sanoo.
– Haluan myös kannustaa kaikkia ottamaan enemmän vastuuta oman työn kehittämisestä sekä hyödyntämään erilaisia vaikutusmahdollisuuksia, hän jatkaa.
Hottinen sai itse kipinän alalle jo teinipoikana. Sittemmin hän on palomieskoulutuksen lisäksi opiskellut diplomi-insinööriksi.
– Uskon, että taustastani on minulle haastavassa tehtävässä paljon hyötyä. Ymmärrän, mitä kentällä tapahtuu ja toisaalta koulutus on antanut minulle erilaisia valmiuksia työkalupakkiini. Tuotantotalouden näkökulmasta osaan myös kyseenalaistaa vakiintuneita toimintatapoja ja analysoida tietoa johtamisen tueksi. Lupauksia tulevasta en kuitenkaan lähde tekemään, vaikka katseen pitää siellä jo ollakin.
Työhyvinvointia omalla esimerkillä
Pelastusjohtaja Vesa Halonen palasi Varsinais-Suomeen viiden pääkaupunkiseudulla vietetyn vuoden jälkeen. Työnsä tulosalueen johdossa hän aloitti 1.2.2023.
– On hienoa tehdä töitä omalla kotiseudulla. Tänne on vahvat tunnesiteet, ja työyhteisössä on edelleen paljon tuttuja ihmisiä. Näin muutaman kuukauden jälkeen voin vahvistaa, että koen olevani oikeassa tehtävässä ja oikeassa pelastuslaitoksessa. On ollut myös hyvä kuulla henkilöstöltä, että vuodet ja tehtävänkuvat eivät ole muuttaneet minua ihmisenä.
Halonen on joukostaan ylpeä ja uskoo siihen, että yhdessä he pystyvät vieläkin parempaan. Tärkeänä elementtinä hän pitää tässä henkilöstön osallistamista työn ja työvälineiden kehittämiseen ja suunnitteluun.
– Luottamuksen antaminen on mielestäni yksi parhaista ei-rahallisista kiitoksen osoittamisen tavoista. Tulemme jatkossa myös panostamaan työn suunnitelmallisuuteen ja oikein mitoittamiseen entistä enemmän: työhyvinvoinnin nimissä ihmisiltä ei pidä vaatia liikoja.
Myös Varsinais-Suomessa taistellaan olemassa olevista resursseista. Erityisen huolissaan Halonen on asiakasrajapinnassa ja keskijohdossa työskentelevien kovista paineista.
– Muutos itsenäisestä toimijasta osaksi suurempaa kokonaisuutta tarkoittaa uusia sääntöjä ja tehtäviä. Tämä tulee ottamaan aikansa, hän tiedostaa.
Halonen tunnistaa, että työyhteisö odottaa häneltä paljon. Tukenaan tehtävässään hänellä on pitkä kokemus operatiivisella tasolla sekä kauppatieteiden tutkinto johtamisen ja talouden saralta. Itseään helposti lähestyttävänä ihmisten johtajana pitävä Halonen pyrkii varmistamaan, että johtaminen on läpinäkyvää ja johdonmukaista. Hänen toiveensa on kuitenkin, että henkilöstöllä olisi kärsivällisyyttä odottaa.
– Olemme vasta alkutaipaleella. Vaikka halua kehittyä ja kehittää on paljon, asiat täytyy tehdä järkevästi ja tietoon perustuen. Omalla esimerkilläni pyrin joka päivä lunastamaan odotuksia. Yksi henkilö ei kuitenkaan pysty tekemään muutosta, vasta yhdessä olemme pelastuslaitos.
Kuvateksti: Työn viitoittaja.
– Yhdessä pystymme vieläkin parempaan, Vesa Halonen uskoo.
Teksti: Hanna Ojanpää
Kuvat: Timo Porthan, Tomi Hirvinen ja Ilari Välimäki
