Useat pelastuslaitokset hakevat kokemuksia RPAS-laitteiden käytöstä pelastustoiminnan johtamisen työkaluna.
Dronet eli kuvauskopterit — tai täsmällisesti sanottuna kauko-ohjatut ilma-alukset — ovat tulossa entistä enemmän myös pelastusviranomaisten työtehtäviin. Monet pelastuslaitokset ovat viime aikoina tehneet kokeiluja koptereilla.
Viranomaiskielessä droneista käytetään lyhennettä RPAS, joka tulee sanoista Remotely Piloted Aircraft System. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määritelmän mukaan tarkka käännös kuuluu ”kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmä”.
Viime keväänä tehdyn selvityksen mukaan 12 pelastuslaitoksella on kokemusta RPAS-laitteista onnettomuuksissa. Käyttökerrat ovat toistaiseksi olleet vielä vähäisiä: pelastustoimen PRONTO-tilaston mukaan laitteita hyödynnettiin vajaassa kolmessakymmenessä tehtävässä kahden ja puolen vuoden tilastointiaikana. Asiaa selvittivät Santeri Laitinen ja Eerik Pudas palopäällystöopintojensa opinnäytetyössä.
Tehtävien odotetaan kuitenkin lisääntyvän, kun laitteista saadaan kokemusta. RPAS-laitteiden kehitystä pitkään seurannut kehittämispäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta sanoo usean pelastuslaitoksen aktivoituneen viime aikoina.
– Tämä vuosi on ollut selvästi nousevan kiinnostuksen aikaa. Pelastuslaitokset ovat kouluttaneet henkilöstöä ja hankkineet laitteita.
Veneskarin mielestä olisi hyvä, jos pelastuslaitokset jakaisivat reippaasti tietoa RPAS-laitteiden onnistuneista käyttökohteista. Silloin saataisiin uutta tietoa siitä, millaista lisäarvoa laitteet ovat tuoneet tehtävillä.
Pelastusopistolla on käynnissä hanke, jossa tutkitaan miehittämättömien ilma-alusten käyttöä pelastustoiminnassa. Hankeessa valmistellaan valtakunnallista ohjetta laitteiden käytöstä sekä edistetään RPAS-yhteistyötä eri turvallisuusviranomaisten välillä. Lisäksi tuotetaan koulutusmateriaalia pelastustoimen käyttöön.
Laitteet parhaimmillaan laajoissa kohteissa
Pelastustoimelle miehittämätön lentolaite voi olla työkalu, jolla sekä ajallisesti nopeutetaan että laadullisesti parannetaan johtamista. Ilmasta käsin voidaan saada nopeasti tilannekuva ja tehdä tärkeitä havaintoja.
Laitisen ja Pudaksen opinnäytetyön johtopäätöksissä todettiin RPAS-laitteista olevan hyötyä etenkin tilannearvion luomisessa, päätöksenteossa ja valvonnassa: laitteet antavat lisäarvoa pelastustoiminnan johtajalle, mutta eivät korvaa maan tasosta suoritettavaa aktiivista tiedustelua ja johtamista.
Hyödyt tulevat esiin laajoissa kohteissa, kuten maastopaloissa, turvetuotantoalueen paloissa ja suurten rakennusten tulipaloissa.
– Nyrkkisääntönä voi sanoa, että RPAS ovat parhaimmillaan isojen alueiden kartoittamisessa — kuten teollisuusalueilla — ja vaikeakulkuisten ja vaikeapääsyisten kohteiden tiedustelussa, Veneskari sanoo.
– Yhdestäkin ylhäältä päin otetusta kuvasta voi ammattitaitoinen tehtävän johtaja pystyä päättelemään, millainen tehtävä on, mikä on tehtävän painopiste, riittävätkö resurssit ja kuinka kauan tilanne kestää. Välttämättä ei siis tarvita livekuvaa tai lämpökameraa.
Kesän maastopaloissa RPAS-laitteilla saatu kuva tehosti pelastustoiminnan johtamista ja tarkensi päätöksentekoa, Veneskari kertoo esimerkkinä.
– Ilmasta näkee, onko edessä palon häntä vai kärki, ja missä on luonnonvesilähteitä. Siis ihan perusasioita, joiden tiedustelu vain karttojen ja henkilötiedustelun avulla voisi kestää maastossa hyvin kauan.
RPAS-laitteen lentokuvaa Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Kuva: Kympe
Harkitusti, vaikka kuinka innostaisi
Lentävistä laitteista kiinnostuneille pelastuslaitoksille Veneskari suosittelee harkittua ja suunnitelmallista etenemistä. Vaikka käyttökelpoisen kopterin saa hankittua tuhannella eurolla lähimmän marketin hyllystä, RPAS-laitteista ei saa tulla puuhastelua.
– Ei voi olla niin, että palokunta tuosta vaan ostaa laitteen ja päättää, että nyt sitä ryhdytään käyttämään pelastustoimen tehtävällä, tai että onnettomuustilanteessa ulkopuoliset palveluntarjoajat tulevat tarjoamaan koptereitaan avuksi.
– Laitteet tulee ottaa käyttöön turvallisesti sisäisellä ohjeistuksella, samalla tavalla kuin vaikka kelkat ja mönkijät. Henkilöstö koulutetaan, laitteet lisätään vasteisiin ja vakuutukset ovat kunnossa. Pelastustoiminnan johtajat ovat kaikkein tärkein ryhmä, joka pitää kouluttaa — he vastaavat pelastustoiminnasta kokonaisuudessaan.
Ilmatilan käytössä tulee olla hyvin tarkkana ja muistaa, että viranomaisvastuu kattaa myös RPAS-lentämisen.
– Viranomaistoiminnalla ei saa vaarantaa lentoliikennettä. Pelastuslaitoksissa täytyy olla tarkkaan tiedossa, miten ja missä laitteita voi käyttää.
Ensiaskeleeksi Veneskari suosittelee lainsäädännön ja määräysten opiskelua. Kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja lennokkien käyttöä säännellään Trafin antamalla määräyksellä (OPS M1-32). Myös esimerkiksi ilmailulaissa on miehittämättömiin aluksiin kohdistuvaa sääntelyä. RPAS-lentotyötoiminnasta on omat vaatimuksensa, jotka poikkeavat harrastelentämisestä.
Hyvä lähtökohta tiedonhankinnalle on Trafin droneinfo.fi-tietosivu ja kännykkäsovellus, joka näyttää lentoaluerajoitukset.
Tällä hetkellä pääsääntöisesti alle 150 metrin korkeudelle eli valvomattomassa ilmatilassa lennetään ilman erillistä ilmatilavarausta tai poikkeuslupaa.
Kehityksessä on hyvä olla mukana
Tekniikan odotetaan kehittyvän niin, että kopterien nostovoima paranee. Silloin laiteilla voisi nostaa ilmaan videokameran, lämpökameran tai varustepaketin sijaan myös pelastajan tai pelastettavan.
Robotiikan, sensoritekniikan ja ohjelmistojen kehittämisessä ja soveltamisessa ollaan todennäköisesti vasta alkumetreillä. Tulevaisuus näyttää, miten innovaatiot muuttavat yhteiskuntaa ja työn tekoa.
– Me nyt työelämässä olevat voimme vielä nähdä päivän, jolloin automatisoidut ilma-alukset, drone-taksit, kuljettavat ihmisiä paikasta toiseen. Silloin pelastustoimessakin olisi toimiva ilmaliikenne, Veneskari sanoo.
Rohkeimpien visioiden mukaan dronet kuljettaisivat ihmisiä jo viiden vuoden sisällä. Se kuitenkin tarkoittaisi, että automatisoitua ilmailuliikennettä koskevan lainsäädännön ja valvonnan tulisi olla kunnossa Euroopan tasolla.
Todennäköisesti tätä ennen pelastuslaitoksilla on pitkään käytössä aluksia, jotka hälytyksessä automaattisesti lentävät kohteeseen ja välittävät tilannetietoa tilannekeskukseen ja pelastustoiminnan johtajalle. Viranomaislaite varaa itselleen vapaan ilmatilan ja luo itse lentoreitin.
– Tulevaisuudessa viranomaisten tulisi pohtia yhteishankintoja niin pienten kuin paljon suurempien miehittämättömien ilma-alusten osalle, Veneskari esittää.
– Turvallisuusviranomaisilla on hyvin yhteneviä tarpeita tälle suorituskyvylle.
Drone mukana vesipelastusharjoituksessa Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Kuva: Elja Kivikoski
Laitteet voivat vikaantua
Kehittyvästä drone-tekniikasta muodostuu uusi onnettomuustyyppi, johon pelastustoimen tulee varautua. Tekniikka voi vikaantua tai voi tapahtua käyttäjistä johtuvia onnettomuuksia. Tulevaisuuden yleinen liikenneonnettomuustehtävä voi olla drone-taksin ”ulosajo”.
RPAS-laitteet ovat tekniikkaa, joka voi vikaantua siinä missä muutkin työkalut. Äskettäin tietyssä akussa havaittiin vika, jonka seurauksena lentolaite saattoi pudota alas kesken lennon.
– Laitteiden käyttäjien tulee olla hereillä ja seurattava aktiivisesti turvallisuustiedotteita. Viranomaiskäyttäjillä on erityinen vastuu siitä, että he ovat selvillä käyttämänsä laitteen turvallisuudesta, Veneskari sanoo.
Katso Kymenlaakson pelastuslaitoksen video:
Miehittämättömien ilma-alusten (RPAS) käyttö Kympessä (11.11.2018)
Pelastuslaitokset kouluttavat drone-pilotteja
Pirkanmaan pelastuslaitos on syksyn aikana kouluttanut lähes 50 henkilöä RPAS-laitteiden käyttöön. Koulutus sisälsi verkkokurssin, kaksi käytännön harjoittelupäivää sekä luokkaopetusta. Koulutuksessa on opiskeltu kopterin käsittelyä, turvallista lentämistä sekä lainsäädäntöä.
Koulutukseen osallistui P3-operaattoreita, palomiehiä, ensihoitajia ja sopimuspalokuntalaisia. Viimeisenä vaiheena on tulossa lopputentti eli operaattoritesti vielä loppuvuoden aikana.
Pelastuslaitoksella on kuusi lentolaitetta, joiden käyttö pelastustoimen tehtävissä käynnistyy ensi vuonna.
– Nyt oikeastaan haetaan vielä huomioita ja kokemuksia siitä, miten dronea voisi käyttää pelastustoiminnassa ja millaisissa tehtävissä siitä olisi apua. Toimintamalleja mietitään niin rakennuspaloihin, maastopaloihin, liikenneonnettomuuksiin kuin vaarallisten aineidenkin onnettomuuksiin, palomestari Petteri Elijoki kertoo.
Tavoitteena on drone-operaattorimalli, jossa koulutettu käyttäjä suorittaisi itsenäisesti tehtäviä.
– Kun tehtävä tulee, silloin ei ole aikaa ohjeistukseen, vaan mallin on oltava selkeä. Tarkoitus on, että drone-pilotille annetaan yhden–kahden sanan selkeä toimintakäsky, josta tämä tietää, mitä tehdä. Esimerkiksi suuressa rakennuspalossa se voisi tarkoittaa kopterin käyttöä kuvaamiseen tietyn lentoradan mukaisesti.
Koulutuksessa on painottunut turvallisuus ja vastuullinen kopterin käyttö.
– On hyvin tärkeää, ettei dronen käytöstä pelastustoiminnassa synny uusia vaaratilanteita. Tulee tietää, missä voi lentää ja miten.
Pirkanmaalla työstetään vielä sitä, miten kuvat ja videot siirtyvät jouhevasti tilannekeskukseen ja päivystävien mestareiden autoihin.
– Aika paljon on muuttujia, joita täytyy vielä ratkaista. Olemme lähteneet käytännössä nollasta liikkeelle, kun dronet ovat pelastustoimessa uusi juttu, eikä valmiita malleja ja pelisääntöjä ole. Uuden luominen ottaa aina aikansa, mutta onhan tämä mielenkiintoista, Elijoki sanoo.
Kuvassa lentoharjoitus Pirkanmaan pelastuslaitoksen drone-kurssilla sekä RPAS-kalustoa. Kuvat: Elja Kivikoski, Petteri Elijoki
Kymenlaaksossa RPAS-operaattorikoulutukseen on osallistunut tähän mennessä 36 henkilöä: pelastuslaitoksen päällystöä, muutamia palomiehiä sekä pääosin sopimuspalokuntalaisia. Ilmakuvaukseen on erikoistunut kaksi sopimuspalokuntaa.
Pelastuslaitoksella on tällä hetkellä viisi RPAS-laitteitta. Laitekantaa on tarkoitus täydentää ensi vuonna.
– Laitteita käytetään aktiivisesti tehtävillä, missä pelastustoiminnan johtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Tehtävät ovat vaihdelleet jäihin tippuneen pelastamisesta maastopaloihin, rakennuspaloihin ja liikenneonnettomuuksiin, kehittämispäällikkö Teemu Veneskari kertoo.
– Edelleen olemme vaiheessa, jossa laitteista hankitaan kokemuksia. Koetamme saada hyvän yleisnäkymän siihen, milloin RPAS-laitteita kannattaa pelastustoimessa käyttää.
Pohdinnassa on, lähdetäänkö ilmakuvaamista viemään mukaan palonsyyntutkintaan. Toisena käyttökohteena voi jatkossa olla opetuskäyttö — tilanteen aikana kuvattua materiaalia voidaan purkaa jälkikäteen ja miettiä oman toiminnan kehittämistä.
Etelä-Karjalassa on käynnistynyt hanke, jossa tarkoituksena on rakentaa alueelle miehittämättömän ilma-aluksen kokonaisjärjestelmä ensisijaisesti pelastustoimen käyttöön. EKRPAS-hanketta toteuttaa Lappeenrannan Vapaaehtoinen Palokunta ry ja sitä rahoittaa EU:n maaseuturahasto.
Järjestelmän tarkoitus on tuottaa pelastustoimelle ilmakuvaa, jota voidaan hyödyntää erityisesti riskikohteiden paloturvallisuuden kehittämisessä. Lisäksi tuotetaan RPAS-lentopalvelua viranomaistoiminnan tueksi tulipalo-, onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuus- ja palonsyytutkintaan.
Ylimmässä kuvassa taiteilijan näkemys pelastustoimen dronesta. Kuva: istock.com/mipan
