Yhteisöllisyys on merkittävin työtyytyväisyyttä vahvistava tekijä, osoittaa kysely, johon vastasi yli 400 ensihoidon ammattilaista. Kokonaisuudessaan työtyytyväisyys on kohtalaisen korkealla tasolla.
Ensihoitohenkilöstö arvioi toimintaympäristönsä kokonaisuudessaan melko hyvätasoiseksi. Työstä ollaan ylpeitä ja se koetaan merkitykselliseksi. Merkittävin työtyytyväisyyttä vahvistava tekijä on yhteisöllisyys, joka korostuu niin ensihoitotehtävillä kuin asemapaikoillakin.
Tulokset esitellään Joni Hannulan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan tekemässä pro gradu -tutkielmassa, jossa selvitettiin ensihoitajien ajatuksia toimintaympäristöstään, työtyytyväisyydestään sekä ammatinvaihtoaikeita.
Ensihoitohenkilöstöstä suurin osa (71 %) on ainakin jokseenkin tyytyväinen työhönsä. Vähintään jokseenkin tyytymättömiä vastaajia on yli neljännes (28 %).
Työtyytyväisyyttä eniten vahvistavia tekijöitä ovat työyhteisö ja työn mielekkyys. Ensihoitohenkilöstö pitää työtään sopivan vaativana, vaihtelevana sekä omaa terveydentilaansa ja osaamistaan hyvinä. Moni vastaaja kuvaa muiden auttamista palkitsevaksi ja antoisaksi.
Toisaalta työtä kuvattiin myös kiireiseksi, niin että tietyt vastaajat kertoivat taukojenkin pitämisen miltei mahdottomaksi. Työtä kuvattiin myös ajoittain kuormittavaksi niin fyysisesti kuin henkisesti. Yksipuoliseksi työ kuvattiin silloin, kun tehtävät olivat pääsääntöisesti potilaiden siirtokuljetuksia.
Työtyytyväisyyttä eniten heikentäväksi tekijäksi nousee johtamisen puutteet. Johtamista kuvataan muun muassa välinpitämättömäksi ja kuuntelemattomaksi. Usein mainitaan myös tunne johtajien tuen puutteesta.
Enemmän huomiota henkilöstöjohtamiseen
Vastaajat arvioivat erityisen kriittisesti lähijohtajan antamaa ammattitaitoa kehittävää palautetta sekä lähijohtajan tekemää henkilöstön rohkaisua osallistua työyksikön toiminnan suunnitteluun. Koko kyselyn muuttujista kriittisimmin arvioitiin organisaation ylimmän johdon arvostusta henkilöstön tekemää työtä kohtaan.
Tutkimuksen johtopäätöksissä Hannula esittää, että ensihoitotyössä tulisi edelleen edistää henkilöstön työssä kehittymistä muun muassa koulutuksen keinoin.
Toimintaympäristöä tulisi kehittää erityisesti johtamisessa, jonka tulisi painottua aiempaa enemmän ihmisten johtamiseen. Johtamisessa tulisi lisätä erityisesti henkilöstön yksilöllistä tukemista ja kuuntelemista, henkilökohtaisen palautteen antamista sekä osallistamista päätöksentekoon.
– Organisaatioissa tulisi kohdentaa resursseja henkilöstöä arvostavan, avoimen sekä toisia auttavan ilmapiirin kehittämiseen, Hannula toteaa pro gradussaan.
Johtajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota henkilöstön kohtaamiseen. Matalan kynnyksen keskustelukulttuurissa olisi mahdollista ottaa esille vaikeitakin asioita. Organisaatioiden ylimpien johtajien on osoitettava nykyistä näkyvämmin arvostus henkilöstön työtä kohtaan ja olla helpommin lähestyttävissä.
Motivaatio- ja vaativuustekijöiden kehittämisen keinoja ovat muun muassa työnkiertojen mahdollistaminen eri yksiköissä, mahdollisuus vaikuttaa työoloihin, työn joustavuus ja tasapuolisuus sekä palkitsemiskäytäntöjen uudistaminen aineeton palkitseminen huomioiden.
Palkkaustaan vastaajat kritisoivat myös. Pääosin vastaajat arvioivat, että palkkaus ei ole oikeudenmukaista suhteessa työn vaativuuteen. Hannula esittääkin, että työn vaativuuden arviointia kehitettäisiin, jotta erilaiset työnkuvat ja vastuualueet näkyisivät myös palkkauksessa. Ensihoito-organisaatioissa voitaisiin myös käyttää enemmän henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaa palkanlisää, jolloin hyvin tehdystä työstä myös palkittaisiin.
Ammatissa halutaan pääosin pysyä
Tulosten perusteella ensihoidossa työskentelevät eivät suuressa määrin suunnittele ammatin vaihtoa. Vastaajista 57 prosenttia ajatteli ammatin vaihtamista harvoin tai ei koskaan. Kuitenkin 22 prosenttia kertoi ajatelleensa asiaa viikoittain tai useammin.
Tutkielman aineistona on 414 ensihoidon ammattilaisen vastaukset verkkokyselyyn. Vastaajista perustason ensihoitajia oli 106 ja hoitotason ensihoitajia 231. Lisäksi vastaajissa oli muun muassa kenttäjohtajia, ensihoitotyön johtajia, lähijohtajia ja lääkäreitä.
Kuva: Istock.com/patpitchaya
Lue lisää:
- Esimies: Näillä käytännöillä vahvistat työntekijöiden voimavaroja (Pelastusalan ammattilainen 16.4.2020)
- Tutkimus: Ihmislähtöinen johtaminen vahvistaa työn imua (Pelastusalan ammattilainen 15.2.2019)
- Keskusteleva johtaminen puskee pikku hiljaa pelastuslaitoksiinkin (Pelastusalan ammattilainen 7.8.2018)
