Ensihoidon kuormitustekijät eivät ole yksinkertaisesti määriteltävissä, eivätkä kaikki työntekijät kuormitu samoista asioista. Yhteistyöalueella etsitään nyt keinoja työntekijöiden tukemiseksi.
Pelastusalan ammattilaisessa kerrottiin keväällä 2024, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos selvittää ensihoitotyön kuormitustekijöitä ja etsii toimintamalleja, joilla kuormitustekijöihin voidaan puuttua.
Päätoimisille ensihoitajille ja ensihoitoa tekeville palomiehille kohdennetussa kyselyssä merkittävimmiksi kuormitustekijöiksi nousivat ensihoitoon kuulumattomat työtehtävät, asemasiirrot, tarkkaavaisuuden ylläpitäminen työvuoron ajan, ensihoidon johtaminen organisaatiossa sekä työparin ammatillinen tuki – tai sen puute.
Positiivisena löydöksenä esiin nousi aseman työskentelyilmapiirin sekä yhteistyön paloesimiesten kanssa. Myös muita positiivisia yllätyksiä aineistossa oli.
– Seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen käytös olivat tämän kyselyn perusteella vähiten kuormittavien tekijöiden joukossa, työhyvinvoinnin suunnittelija Sampsa Kautto sanoo.
– Toisaalta meillä iso kehityskohta jatkossa on se, miten saamme työntekijät ilmoittamaan häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä. Organisaationa meidän täytyy saada työntekijät luottamaan siihen, että asiat käsitellään kuten kuuluukin, työhyvinvoinnin suunnittelija Oona Hyvönen kuvaa.
”Meidän täytyy saada työntekijät luottamaan siihen, että asiat käsitellään kuten kuuluukin.”
Kuormitustekijöiden kirjo on laaja
Ensihoitajien kohtaama väkivalta on toistuvasti tapetilla niin mediassa kuin alan ammattilaisten puheissa. Kyselyn perusteella väkivalta ja sen uhka oli keskivaiheilla kaikista kuormitustekijöistä. Väkivallan uhka on työssä jatkuvasti läsnä, mutta alueelliset erot voivat vaikuttaa siihen, miten usein väkivaltaa kohtaa ja miten kuormittavia tilanteet lopulta ovat.
– Tietyillä alueilla väkivaltaa kohtaa useammin. Lisäksi syrjäisemmillä alueilla ensihoito voi joutua odottamaan tukea pidempään yksin. Esimerkiksi Espoossa tukea on saatavilla nopeasti ja paljon, mikä voi vaikuttaa kokemukseen, Kautto toteaa.
Kokemukset kuormitustekijöistä ovat muutenkin hyvin yksilöllisiä. Kyselyn perusteella kuormitusta aiheuttavat harvoin yksittäiset, kovatkaan tehtävät, mutta ongelmana on kumuloituva kuormitus. Se tarkoittaa, että kuormitusta kertyy vähitellen yhä enemmän.
”Asia, joka ei kuormita toista lainkaan, voi kuormittaa toista työntekijää todella paljon.”
– Jossakin työssä voi olla hyvin selkeää, mitkä tekijät kuormittavat. Ensihoidossa kuormitustekijöiden kirjo on todella laaja ja on hyvin yksilöllistä, mitkä asiat kuormittavat. Asia, joka ei kuormita toista lainkaan, voi kuormittaa toista työntekijää todella paljon, Kautto sanoo.
Yllättävä havainto kyselyn perusteella oli se, että uransa alkuvaiheessa olevat työntekijät ajattelevat tulevasta työkyvystään samalla tavalla kuin pitkän uran tehneet. Työuran alkuvaiheessa olevat työntekijät eivät siis koe kokonaisvaltaista työkykyään merkittävästi paremmaksi kuin kokeneemmat työntekijät.
– Tämä on laajemmin koko työelämää koskeva ilmiö ja osoittaa sen, että ensihoito ei tee tässä poikkeusta, Hyvönen sanoo.
Hyvinvointia kehitetään koko yhteistyöalueella
Helmikuussa 2025 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kyselyn pohjalta käynnistettiin koko HIKLU-alueen kattava hanke, jossa kysely monistetaan kaikille alueen pelastuslaitoksille sekä ensihoitoon että pelastustoimeen sopivaksi. HIKLU-alueeseen kuuluvat Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset.
Hankkeessa pyydetään asiantuntijalausuntoja siitä, mitkä ovat kuormitustekijöiden terveydelliset vaikutukset työntekijöille ja mitä toimenpiteitä tulisi toteuttaa. Toimenpidesuositukset valmistuvat elokuun 2025 loppuun mennessä.
– Tuloksista riippuen osa toimenpiteitä voi olla yhteisiä pelastukselle ja ensihoidolle, mutta lähtökohtaisesti uskon, että siellä tulee olemaan myös kohdennettuja toimenpiteitä sekä ensihoidolle että pelastustoimelle.
Kautto ja Hyvönen ovat tyytyväisiä siihen, että kyselyyn vastanneet tuntevat hyvin työntekijöille tarjolla olevat tukimuodot.
– Niiden lisäksi epävirallisia tukimuotoja tunnistetaan ja hyödynnetään. Yhteisöllisyys ja omien työkavereiden kanssa asioiden käsittely on varmasti monille äärimmäisen tärkeää, Hyvönen sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: iStock
