Onnistunut paikallinen sopiminen joustavasta työajasta toi Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle Sitran työelämäpalkinnon.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neljällä vakinaisesti miehitetyllä paloasemalla Lappeenrannassa, Imatralla ja Joutsenossa on tehostettu toimintaa ja samalla panostettu henkilöstön hyvinvointiin.
Tämän johdosta pelastuslaitokselle myönnettiin toukokuussa Sitran työelämäpalkinto, arvoltaan 15 000 euroa.
Työelämäpalkintoa tavoitteli koko Suomessa 99 työpaikkaa, josta palkittaviksi valittiin yhdeksän työpaikkaa. Niille on yhteistä se, että työtä ja työtapoja on muokattu tuloksellisempaan suuntaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella työnantaja asetti alun perin tavoitteet, jotka liittyivät työajan tehostamiseen, palomiesten työkyvyn tukemiseen ja ympärivuorokautisten paloasemien toiminnan turvaamiseen.
Vuosi sitten laitoksella solmittiin työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen kesken paikallinen sopimus, jonka mukaan työaikalisät ja -korvaukset maksetaan 41 prosentin palkanlisänä.
Kokonaispalkkaukseen liittyen sovittiin työvuorojen pilkkomisesta koulutuspäiviksi sekä joustavasta työvuorosuunnittelusta.
Henkilöstösuunnittelu keskitettiin resurssitoimistoon, jossa otettiin käyttöön oma ohjelmisto paloasemien työvuorojen suunnitteluun.
Pelastuslaitoksen mukaan toiminnan tehostaminen on tuonut selviä säästöjä. Keskitetty vuorosuunnittelu on vapauttanut paloasemien esimiesten työaikaa päivittäiseen johtamiseen, tehostanut henkilöstöresurssien käyttöä ja vähentänyt sijaisten tarvetta.
Myös koulutuksen ja harjoittelun systemaattisuuteen ja yhdenmukaisuuteen sekä pelastuslaitoksen sisäiseen viestintään on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.
Kehittämistoimilla on ollut myönteinen vaikutus henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työkyvyn tukemiseen, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikkö ja resurssitoimiston päällikkö Sampsa Lintunen.
Tehostamisella saatua säästöä on ohjattu henkilöstön hyväksi esimerkiksi palkkaamalla pelastuslaitokselle oma työfysioterapeutti ja antamalla henkilöstölle aiempaa laajemmin mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutuksiin.
Keskitetty työaikasuunnittelu ja kokonaispalkkaus ovat käytössä useilla muillakin pelastuslaitoksilla. Etelä-Karjalan oma erityiselementti on paikallisesti sovitut joustot työvuorojen suunnitteluun.
– Pelastuslaitoksissa on perinteisesti pyritty pitkiin vahvistettuihin työvuoroluetteloihin. Meillä kokonaispalkkaan siirtymisen yhteydessä sovittiin liukuvasta vahvistetusta työvuoroluettelosta. Sen pituus on kaksi viikkoa, mutta käytäntö on vielä joustavampi. Jos työvuoroluetteloon onkin tarvittu muutoksia huomiseksi, ylihuomiseksi tai ensi viikoksi, lähes aina riviin on saatu pyydettyä työntekijä. Hänen kanssaan on sovittu tulevaisuudesta sopiva työvuoro, joka vaihdetaan vapaaksi, Lintunen kertoo.
Lintusen mukaan joustavalla menettelyllä on henkilöstöön suuntaan rakennettu lojaalisuutta:
– Kahden viikon takuutyövuorojen jälkeisen ajan osaltakin pyrimme kuulemaan aidosti työntekijää siitä, onko työvuoron siirrolle estettä. Näin on menetelty, vaikka työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroja ilman työntekijän suostumusta.
Joustavalla työaikasuunnittelulla ja sitä tukevalla kokonaispalkkauksella on Lintusen mukaan saatu aikaan tilanne, jossa työvuorojen toteutuvat vahvuudet ovat nyt hyvin lähellä suunnittelun tavoitevahvuuksia ja toisaalta ylityönä tehdyt vahvuuksien paikkaukset ovat jääneet käytännössä pois.
Työvuorojen pilkkomisessa koulutus-, valistus- ja projektipäiviksi sisältyy yksi paikallisen sopimuksen erikoisuus. Jokaisella työntekijällä pilkotaan vuodessa yksi 24 tunnin työvuoro. Jos tämän jälkeen tulee edelleen tarve uusille pilkkomisille, työntekijä voi – niin halutessaan – valita pilkotaanko häneltä lisää 24 tunnin työvuoroja vai tekeekö hän uudet tunnit ylityönä kiinteällä puolitoistakertaisella tuntipalkalla.
Etelä-Karjalassa 24 tunnin työvuorojen poikkeuslupa on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka, eikä työnantajalla ole suunnitelmissa lähteä muuttamaan työaikaa.
– Kokonaispalkkasopimus ylityösäästöineen ja sovitut yksityiskohdat joustoista ovat niitä tekijöitä, joilla 24 tuntinen työaika on meillä saatu kustannustehokkaaksi, tiivistää pelastuslaitoksen JHL:n pääluottamusmies, ylipalomies Juha Luukkonen.
– Operatiivinen henkilöstö on lähes sataprosenttisesti vuorokausirytmin kannalla ja veronmaksajalle tämä on edullinen työaika. Siksi on myönteistä, että työnantaja on aidosti sitä mieltä, että 24 tunnin järjestelmää voidaan kehittää.
Luukkosen mukaan kahden viikon työvuorolistan aikana työnantajan esittämät ylimääräiset työvuorot on pääsääntöisesti onnistuneet.
– Henkilöstö on joustanut ja vastapainoksi vapaa työvuoro on pyritty antamaan esimerkiksi loman jatkoksi, jolloin työntekijäkin on saanut hyötyä.
Luukkonen sekä pelastuslaitoksen Jukon pääluottamusmies, ylipalomies Veli-Pekka Kosonen kertovat Etelä-Karjalan operatiivisen henkilöstön olevan pääsääntöisesti tyytyväisen paikalliseen sopimukseen.
– Joitain yksittäisiä mielipiteitä on ollut siitä, että kokonaispalkkaukseen siirtyminen toisi suuriakin tulonmenetyksiä vuositasolla. Kokonaisuutena suhtautuminen on ollut neutraalia ja näillä joustoilla saatua varmuutta työajan säilymiselle on pidetty tärkeänä, Kosonen sanoo.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli korostavat, että tehokkaaseen paikalliseen sopimiseen päästään, jos molemmin puolin pöytää on luottamusta toiseen osapuoleen.
– Etelä-Karjalassa sopimuksilla on pitkä perinne. Vaikka välillä ollaan eri mieltä, niin asiat riitelevät, eivät ihmiset, Kosonen mainitsee.
Yhteistyö ei pääty sopimusten allekirjoitukseen, vaan käytössä on jatkuvan neuvottelun menettely, jolla toteutetaan korjausliikkeitä.
– Periaate siitä, että tarvittaessa keskustellaan, eikä tarvitse tehdä jäykkiä sopimuksia, on toimiva, Kosonen näkee.
Resurssitoimiston päällikkö Lintunen toteaa työnantajan nähneen, että neuvottelutiellä saadaan parempi tulos kuin yksioikoisella määräyslinjalla.
– On kaikkien voitto, että pystymme tekemään paikallisia sopimuksia. Työnantajan puolelta alun perin viestitettiin, että meillä on edessä todellinen tehostamistarve, mistä ei pääse yli. Samalla luottamusmiehet ymmärsivät, että kannattaa osallistua muutokseen, jossa lopputulokseen vielä pystytään vaikuttamaan, Lintunen sanoo.
Luottamuksen rakentumiseen päästään, jos liikkeellä ollaan rehellisin aikein, Lintunen summaa.
– Työnantajana tulee pitää kiinni sovitusta tai sopiminen loppuu nopeasti.
Myös resurssien pitää tukea muutosprosessia.
– Pitää varata todella paljon aikaa henkilöstön kuunteluun, suunnitteluun ja sopimiseen.
Lintusen mukaan Etelä-Karjalan tehostamisen tärkeänä työkaluna on ollut oman kehitystyön tuloksena syntynyt STORE-ohjelmisto, joka sisältää muun muassa henkilöstöresurssin hallinnan, työajan merkitsemisen ja harjoittelun suunnittelun sekä raportoinnin.
– Ohjelmisto on merkittävässä osassa siinä, että jopa yhdeksän kuukauden päähän ulottuvaa työaikasuunnittelua voidaan tehdä.
Lisätietoa Sitran työelämäpalkinnosta: www.sitra.fi/hankkeet/tyoelamapalkinto/#palkittujen-reseptit
Kuvassa Etelä-Karjalan pelastuslaitos sammuttamassa rakennuspaloa Luumäellä 1. heinäkuuta 2016. Kuva: Sasu Mäkinen
