Jatkuvat erimielisyydet työaikamallista saatiin poistettua Pohjois-Karjalassa. Sekä pelastajat että ensihoitajat tekevät nyt 40-tuntista viikkoa, ja työrytmikin on sama. Muilla pelastuslaitoksilla työaikamallit ovat kirjavampia ja työviikot edelleen pääasiassa 42-tuntisia.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote, pääsi maaliskuun lopulla sopuun työaikamallin lisäksi myös pelastusalan kokonaispalkkauksesta. Huhtikuun alusta kokonaispalkkaprosentti 41,75 on korvannut erikseen kertyvät ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-, aatto- ja arkipyhäkorvaukset. Erilaiset haittakorvaukset maksetaan nyt pelastajille ja ensihoitajille joka kuukausi peruspalkan yhteydessä.
Viikkotyöaika on nyt sama sekä ensihoitajille että pelastajille: keskimäärin 40 tuntia viikossa, ja se tasoittuu 52 viikossa. Työvuoron pituus on enintään 24 tuntia. Viikkotyöaika tasoitetaan antamalla tasoitusvapaita, joita koko vuoden täyttä työaikaa tekevälle tulee yhteensä 96 tuntia: kolme 24 tunnin ja kaksi 12 tunnin vapaata. Koulutuspäiväkäytäntö säilyy entisellään.
Tavoite on, että työntekijällä olisi nykyistä pidemmälle aikavälille tiedossa se, miten lomat, tasoitusvapaat ja koulutuspäivät sijoittuvat.
Työrauha saatiin pitkäksi aikaa
Pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkisen mukaan Pohjois-Karjalassa sopuratkaisulle oli vahva tahto myös hyvinvointialueen johdossa.
– Hyvinvointialue kohdensi pelastuslaitokselle miljoona euroa kattamaan henkilöstömenojen kasvua. Suurin osa pelastuslaitoksen operatiivisesta henkilöstöstä osallistuu ensihoitotyöhön ja kuuluu sote-sopimuksen piiriin. Eri henkilöstöryhmien tasapuolisen kohtelun vuoksi pelastustoimen ja ensihoidon työajassa haluttiin yhtenäinen ratkaisu, jonka toivotaan antavan pelastuslaitokselle työrauha pidemmäksi aikaa, Pulkkinen sanoo.
Uudistukseen ovat tyytyväisiä myös luottamusmies Olli-Pekka Kokko ja hoitotason pelastaja-ensihoitaja Janne Korhonen.
Korhosen työrytmi Enon pelastusasemalla on nyt täysi vuorokausi töitä ja sen jälkeen kolme vuorokautta vapaata.
– Työ on hyvin vaihtelevaa. Välillä voi olla todella rauhallisista, toisinaan taas rytmi on hyvinkin hektinen, Korhonen sanoo.
Viikkotyöajan lyhentyminen kahdella tunnilla viikossa tarkoittaa tasoitusvapaineen käytännössä yhteensä kahta viikon mittaista vapaajaksoa. Tasoitusvapaat voi halutessaan pitää myös hajautetusti esimerkiksi yksittäisinä työvuoroina tai lomien jatkeena.
– Olen tyytyväinen, kun tiedän työajan pitkäksi aikaa eteenpäinkin. Jos työvuoro olisi 12 tuntia vuorokaudessa, töihin pitäisi ajaa useammin. Nykyinen työaikamalli pitkine vapaineen helpottaa isyysvapaiden ja muidenkin lomien suunnittelua. Myös säännöllinen ja joka kuukausi maksettava kokonaispalkka on hyvä asia. Aiemmin lomalta palatessa piti seuraava kuukausi kituutella pelkällä tehtäväkohtaisella peruspalkalla, kun lisiä ei tietysti ollut kertynyt loman aikana, Korhonen sanoo.
Lähiesimiehetkin ovat tyytyväisiä
Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos on kautta historian tuottanut ensihoitopalvelun.
– Useita vuosia täälläkin tehtiin sitä valtakunnassa yleisesti vallitsevaa 42-tuntista viikkoa. Se on yleisesti ottaen yksi pisimmistä työtuntimääristä. Kokonaispalkkaratkaisuun lähiesimiehetkin ovat tyytyväisiä. Kun kaikki viikonpäivät ovat samanarvoisia, ei heidän tarvitse enää erikseen laskea, kuinka monta sunnuntai- tai pyhävuoroa keneltäkin työntekijältä menee lomien alle, sanoo luottamusmies Olli-Pekka Kokko.
Pohjois-Karjalassa pelastuslaitoksen arkeen omat erityispiirteensä tuovat harva asutus ja pitkät välimatkat.
– Välimatkat ovat pitkiä myös työntekijöiden omilla työmatkoilla. Kun tehdään 24-tuntista työvuoroa sitä seuraavine kolmen päivän vapaineen, myös työssäkäyntikertoja tulee vähemmän. Se ratkaisee tällä alueella paljon, Kokko korostaa.
Keski-Uudellamaalla 40-tuntinen viikko jäi toiveeksi
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksellakin ensihoitajat tavoittelivat 40 tunnin viikkotyöaikaa, mutta se jäi toiveeksi. Ensihoidossa on vain joitakin painopisteyksiköitä, joissa työaikamuoto on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Palomestarit tekevät 40-tuntista työviikkoa: toimistopäivät kestävät kahdeksan tuntia ja päivystysvuoro 24 tuntia.
Ainakin seuraavat kaksi vuotta valtaosa ensihoitajistakin jatkaa pelastajien tavoin yleistä 42 tunnin viikkotyöaikaa.
Ensihoitaja Samuel Töllin 24 tunnin työvuoroa seuraa aina kolme vuorokautta vapaata.
– Olen tyytyväinen 24 tunnin työvuoroihin, kun ei tarvitse kulkea niin usein 50 kilometrin työmatkaa kotoa Nummelasta työpaikalle. Viikkotyöaika saisi kuitenkin olla 40 tuntia. Tosin riitelyn jatkaminen työnantajan kanssa olisi voinut päättyä huonomminkin. Jos emme olisi suostuneet jatkamaan nykyistä 42 tunnin viikkotyöaikaa, työnantaja uhkasi siirtymisellä kolmivuorotyöhön, ja sitä taas meistä enemmistö ei halunnut, Tölli sanoo.
”Jos emme olisi suostuneet jatkamaan nykyistä 42 tunnin viikkotyöaikaa, työnantaja uhkasi siirtymisellä kolmivuorotyöhön.”
– Ensihoidossa tehtäväsidonnaisuudet alkavat kuitenkin olla sen verran korkealla, että 42 tunnin viikkotyöaikamalli koetaan kuormittavaksi. Alue on laaja, ja asukasmäärät kasvavat jatkuvasti, sanoo Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen luottamusmies Lasse Härkänen.
Myös sairastelu maksaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastuspalvelut.
– Kaikilla muilla toimialoilla kummallakin hyvinvointialueella on oma palvelujen tuottaja, vain pelastuslaitos joutuu tuottamaan kahden hyvinvointialueen palvelut, Härkänen sanoo.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastajilla ja ensihoitajilla on kokonaispalkkaus, jossa joka kuukausi tehtäväkohtaisen peruspalkan päälle maksetaan kiinteä lisä, joka on 41 prosenttia peruspalkasta. Lisät maksetaan kuitenkin edelleen erikseen toteutuneiden tehtävien mukaisesti niille, jotka tekevät muuta kuin 42 tunnin työviikkoa.
– Vaikka kokonaispalkkaukseen ollaankin pääsääntöisesti tyytyväisiä, niin 41 prosentin kokonaispalkka on tulevia vuosia ajatellen kuitenkin liian pieni. Joillakin 42-tuntista työviikkoa tekevillä hyvinvointialueilla se on saatu nostettua jopa 44 prosenttiin, Härkänen sanoo.
Työaikamuodoista neuvoteltaessa Härkänen toivoo avointa keskustelua.
– Pieni kustannusten nousu lyhyempää viikkotyöaikaa tavoitellessa ei voi olla työhyvinvoinnin esteenä. Pidempi viikkotyöaika tuo myös lisäkustannuksia työssä uupumisten ja sitä kautta pitkittyneiden sairauslomien kautta. Ensihoidon kohdalla pitää pystyä katsomaan näitä asioita vähän laajemminkin.
Oulussa ensihoitajalle 24 tunnin työvuoro olisi liian raskas
Ensihoitaja Satu Kärsämän tukikohta on Raksilan pelastusasema Oulun keskustassa, viikkotyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia.
Kärsämän työvuoro on pääasiassa 12 tuntia vuorokaudessa: neljä päivää työtä ja neljä päivää vapaata. Työpäivistä puolet on päivävuoroja ja puolet yövuoroja.
– Olen tähän työaikamuotoon tyytyväinen. Se tuo arkeeni kaivatun rutiinin ja pitkät vapaat mahdollistavat paremmin myös vapaa-ajan suunnittelun. Pelastajat tekevät 24-tuntisia työvuoroja, ensihoitajalle se kävisi täällä Raksilan asemalla erittäin raskaaksi, Kärsämä sanoo.
Teksti: Timo Kiiski
Kuvat: Salla Seeslahti
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilaisen numerossa 2/2023.
