Pelastustoimen palvelujen arviointi

Isojen kaupunkien haasteet hälytyksiin vastaamisessa jatkuivat

Joillakin pelastustoimen alueilla esiintyy edelleen huomattavia puutteita onnettomuuskohteiden saavuttamisen vähimmäistavoitteiden täyttämisessä, osoittaa aluehallintovirastojen selvitys.

Pelastusviranomaiset hoitivat vuonna 2019 koko maassa noin 108 000 tehtävää. Hälytyspalvelujen saatavuus toteutuu vähimmäistavoitteiden mukaisesti, mutta puutteitakin on, todetaan kesäkuussa julkaistussa aluehallintovirastojen selvityksessä.

Eniten pelastuslaitoksilla on haasteita suurissa kaupungeissa, kuten pääkaupunkiseudulla.

– Puutteita on toimintavalmiuden ja onnettomuuskohteiden saavuttamisessa, kertoo pelastusylitarkastaja Mira Leinonen aluehallintovirastojen tiedotteessa.

Suomi on jaettu neljän tason riskiluokkiin, joista korkeimman riskiluokan eli ykkösriskiluokan alueilla on ollut eniten puutteita toimintavalmiusaikojen saavuttamisessa

Suurimmat ongelmat vähimmäistavoitteiden saavuttamisessa olivat Helsingissä, Keski-Uusimaalla ja Länsi-Uusimaalla. Kaupungin koolla on suuri vaikutus ykkösriskiluokan saavutettavuudessa, sillä puutteita esiintyy myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan pelastustoimen alueilla. Näillä kaikilla pelastustoimen alueilla sijaitsee keskimääräistä suurempia kaupunkeja.

Hälytyspalveluiden saatavuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Nyt julkaistu arviointi on jatkoa aluehallintovirastojen 2017 julkaisemalle laajalle pelastustoimen hälytyspalvelujen selvitykselle vuosilta 2013–2016. Uusi arviointi kattaa vuodet 2017–2019.

Helsinki korjaa ongelmia kärkiyksiköillä

Hälytystehtävien toimintavalmiusaikojen täyttymiseen ja onnettomuuskohteiden saavuttamiseen vaikuttaa eniten paloaseman etäisyys kohteesta. Pelastusyksiköiden toimintavalmiusajasta eniten aikaa vievät onnettomuuskohteeseen ajaminen ja kohteessa tehtävien ensitoimenpiteiden suorittaminen, ennen varsinaisen tehokkaan pelastustoiminnan aloittamista.

– Hälytysajan ja tehtävälle lähtemisen välinen aika (hälytysaika) vie keskimäärin vain 1–2 minuuttia ja tätä aikaa on vaikea enää lyhentää, aluehallintovirastojen selvityksessä todetaan.

Toimintavalmiusajan lyhentämiseksi käytettyjä keinoja ovat paloasemaverkoston tihentäminen, tavallista pelastusyksikköä kevyempien ja nopeampien kärkiyksikköjen käyttäminen sekä liikennejärjestelyt, kuten pelastusyksiköiden vihreän valon automatiikka liikennevaloristeyksissä.

Kärkiyksikköjen perustamiseen ja uusien paloasemien rakentamiseen luottaa esimerkiksi toimintavalmiushaasteiden kanssa paininut Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Pääkaupungin ensimmäinen kevytyksikkö otetaan käyttöön heinäkuussa (Lue Ylen juttu: Entistä pienemmät hälytysajoneuvot ehtivät Helsingissä nopeasti perille sielläkin, missä paloasemia on harvassa).

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on uhkasakon voimalla vaatinut Helsinkiä korjaamaan toimintavalmiuden ongelmat. Pelastuslaitoksen operatiivisen henkilöstön ammattiyhdistys, Helsingin palohenkilöstö ry, on nähnyt kevytyksiköiden sisältävän työturvallisuusriskejä, mutta hyvin suunniteltuna, ohjeistettuna ja henkilöstö riittävästi koulutettuna ne voivat olla osa ratkaisua (Lue Pelastusalan ammattilaisen juttu: Helsingin palvelutaso on viimeinkin korjattava).

 


 

Sisäministeriö ohjaa, pelastuslaitokset päättävät ja aluehallintovirastot valvovat

Sisäministeriö on antanut pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen, jonka tarkoitus on auttaa pelastuslaitoksia määrittelemään tarjoamansa pelastustoiminnan palvelutaso.

Esimerkiksi ykkösriskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia.

Aluehallintovirasto valvoo ensimmäisen yksikön saapumisaikaa onnettomuuspaikalle ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista.

Vähimmäistavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 prosentissa tehtävistä. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 prosentissa tehtävistä.

Tarkemmin ensimmäisen yksikön- ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteista päätetään pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä.

Avun saanti on kansalaiselle tärkeintä

Pelastusalalla toimintavalmiuden käsitteet, tavoitteet ja valvonta ovat herättäneet keskustelua vuosien ajan. Alan ammattiliitossa, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa, pelastuslaitosten toimintavalmiutta seurataan erityisesti pelastushenkilöstön työturvallisuuden sekä kansalaisten avunsaannin näkökulmasta.

– On vaikea ymmärtää, miksi pelastustoimessa hälytystehtävien aikatavoite koskee 50 prosenttia tehtävistä. Toiselle 50 prosentille ei ole määritetty mitään aikatavoitetta. Tämä tarkoittaa, että puolessa tehtävissä tavoitteen ei tarvitsisi täyttyä. Tällainen ohjeistus on kummallinen, SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola toteaa.

Tavoitteista ensimmäisen yksikön kohteessaoloaikaa tärkeämpi seurattava on tehokkaan pelastustoiminnan alkamisaika, painottaa Jaakkola.

– Ensimmäinen yksikkö voi tarkoittaa vaikka yhtä palomiestä. Siksi tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen on avun saajan kannalta tärkeämpää.

– Esimerkiksi Helsingissä tehokkaan pelastustoiminnan alkamisaika ei ole ongelma. Yksiköt täydentyvät kohteessa nopeasti verrattuna moneen muuhun pelastustoimen alueeseen.

Arkistokuva: Lehtikuva