Vielä on pärjätty. Samaa viestiä kertovat Länsi-Uudenmaan pelastushenkilöstön puheenjohtaja Kimmo Lehikoinen ja pääluottamusmies Petri Torkkel.
Länsi-Uudellamaalla hyvinvointialueen säästöt ovat ajaneet pelastustoimen ahtaalle. Henkilöstölle ei tule ylityökutsuja ennen kuin alueella mennään kolmen henkilön vajeella. Se tarkoittaa, että alueen sisällä tehdään runsaasti asemasiirtoja, jotta vahvuuksia voidaan tasata eri asemilla ja priorisoida hektisimpiä alueita.
– Joudumme usein lähtemään keikoille vajaalla miehityksellä. Se kuormittaa ammattilaisia ja on riski kokonaisturvallisuudelle, Kimmo Lehikoinen sanoo.
Huhtikuussa aluehallintovirasto asetti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle korjausmääräyksen pelastustoimen toimintavalmiusaikojen korjaamiseksi.
Henkilöstö on ihmeissään ristiriidasta: toimintavalmiuden puutteet ovat uhka kansalaisten turvallisuudelle, mutta samaan aikaan toimintavalmius heikentyy, kun pelastusyksiköt joutuvat toimimaan vajaalla miehityksellä.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen budjetti on 36 miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriö on myöntänyt rahoitusta 40 miljoonaa.
– Johonkin meillä on hävinnyt neljä miljoonaa euroa, pääluottamusmies Petri Torkkel ihmettelee.
Länsi-Uudellamaalla kokonaistilanne on vaikuttanut negatiivisesti operatiiviseen henkilöstöön.
– Henkilöstö voi pahoin. Asemasiirtoja suunnitellaan paljon ennalta, ja osa niistä on lopulta turhia, kun asemilta siirtyy ristiin väkeä paikkaamaan toisiaan. Erityisosaamisen puuttuessa joltakin asemalta, voidaan tilanteen paikkaamiseksi joutua tekemään jopa kolme asemasiirtoa. Se uuvuttaa, Torkkel kuvaa.
Tilanteesta on keskusteltu työnantajan kanssa, mutta nykyisissä säästöpaineissa toimintaa ei ole mahdollista muuttaa.
– Tämä on toisaalta säästöjen vuoksi alueellinen tilanne, mutta samaan aikaan kamppailemme sen valtakunnallisen tosiasian kanssa, että palomiehiä ei ole saatavilla tarpeeksi, Torkkel huomauttaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: iStock
