Pelastajapula on ollut tiedossa jo pitkään, mutta sitä ei ole haluttu ottaa vakavasti. Nyt ongelma vaatii pikaisia ratkaisuja.
Kainuun pelastuslaitos on ollut viime kuukausina useita kertoja mediassa. Alueella on kenties koko Suomen tasolla pahin pula pätevistä pelastajista.
Näennäisesti tilanne näyttää ulkopuolisen silmiin hyvältä, sillä kaikki 20 avointa virkaa on täytetty. Päteviä hakijoita ei kuitenkaan ollut, vaan kaikki virat on täytetty epäpätevillä määräaikaisilla sijaisilla.
– Meiltä puuttuu 20 pätevää pelastaa, Kainuun pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoo.
Pelastajapula räjähti käsiin, kun varallaolosta alettiin luopua ja ympäri Suomea tarvittiin entistä enemmän vakituisia työntekijöitä. Parviainen muistuttaa, että ongelma on kuitenkin ollut tiedossa jo pitkään, mutta sitä ei ole haluttu ottaa vakavasti.
– Olin itse eduskunnassa kuultavana vuonna 2011. Kerroin, että näköpiirissä on pula ammattilaisista, mutta asiaa ei viety eteenpäin.
Vielä muutama vuosi sitten Kainuun pelastuslaitoksella oli avoinna 32 virkaa, joihin kaikkiin löytyi pätevät henkilöt. Parviainen kertoo, että 2010-luvun alkupuolella yhtä virkaa kohti oli toistakymmentä hakijaa. Nyt tilanne on heikentynyt ympäri Suomen, erityisesti harva-alueilla.
”Särkymisen varaa ei ole lainkaan”
Pelastajapula näkyy monin tavoin pelastuslaitosten arjessa. Kainuussa pula pätevistä ammattilaisista hankaloittaa työvuorosuunnittelua, sillä palvelutason mukaista vahvuutta on vaikea varmistaa, kun palkkalistoilla on paljon epäpäteviä sijaisia. Toimintavalmiusaikaan henkilöstöpula ei ole vielä heijastunut, mutta paikalle ehtivä yksikkö voi olla vajaamiehityksellä.
– Pula näkyy myös suunnittelemattomina ylitöinä, sillä särkymisen varaa ei ole lainkaan. Joudumme tekemään myös paljon asemasiirtoja, jotta valmius voidaan turvata, Parviainen kertoo.
Vaikea henkilöstötilanne kuormittaa vakituista henkilöstöä.
– Koskaan ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä on viransijaisen taso, sillä se vaihtelee yksilöllisesti. Kyllä se henkisesti kuormittaa, Parviainen myöntää.
Kainuun palomiesten luottamusmies Mikko Huusko kertoo, että kuormitusta kasvattaa myös tehtävien kasautuminen.
– Esimerkiksi palotarkastukset kasautuvat viranhaltijoille kaiken muun työn ohessa. Se varmasti kasvattaa painetta ja aiheuttaa turnausväsymystä jossain vaiheessa. Kajaanissa jokaisessa vuorossa on lähiesimies ja ylipalomies. Sen sijaan esimerkiksi Kuhmossa, Suomussalmella tai Sotkamossa palomiehen rinnalla on sopimuspalokuntalainen, jolla ei ole virkavastuuta. Se tuo omat lieveilmiönsä.
Palkkaohjelma ei yksinään ratkaise pelastajapulaa
Pelastusjohtaja Parviainen toteaa, että vuonna 2030 meillä voi olla edessä valtakunnallinen katastrofi, mikäli rahaa ja nopeita ratkaisuja ei löydy.
– En näe muuta vaihtoehtoa kuin sen, että Pelastusopisto kouluttaa niin paljon uusia pelastajia kuin vain kykenee. Jos vaje ei sillä korjaannu, on otettava alueellisia resursseja mukaan koulutusjärjestelmään. Nykyiset keinot eivät riitä.
Eri puolilla Suomea on käytetty palkkaohjelmia, ja Kainuussakin kokeiltiin 2 500 euron kannustepalkkiota. Parviaisen mukaan se oli vain laastaria haavoihin.
– Jos pelastajien koulutusmäärä tuplataan vuoden päästä, vaikutukset näkyvät vasta 2,5 vuoden päästä. Se on äärimmäisen pitkä aika tässä tilanteessa. Jos joudumme luovimaan henkilöstöllä, jolla ei ole pätevyyttä, se ei ainakaan lisää meidän palvelukykyämme ja vaikuttavuuttamme.
Kainuussa pelastajapulaa ryhdytään osittain ratkomaan palkkaohjelmalla ja urasuunnittelumalleilla, mutta ne ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Kumpikaan ei yksinään korjaa henkilöstöpulaa, muistuttaa Parviainen.
Kun palkkaohjelma yhdistetään tehtävänkuvan selkeyttämiseen ja kehittämiseen, merkitys erityisesti pitovoimalle kasvaa.
– Toimintaympäristön eli olosuhteiden, kaluston ja toimitilojen tulee olla kunnossa. Tarvitaan myös hyvää johtamista sekä monipuolisia koulutus- ja urapolkumahdollisuuksia. Työnantajan tulee tukea kouluttautumista.
Huuskon mukaan palkan pitäisi nousta merkittävästi, jotta siitä tulisi selkeä vetovoimatekijä. Kun palkkaohjelma yhdistetään tehtävänkuvan selkeyttämiseen ja kehittämiseen, merkitys erityisesti pitovoimalle kasvaa.
Kainuun pelastuslaitoksen työssäkäyntialue on suuri: se ulottuu Oulusta Kuopioon. Siksi palkan merkitys korostuu etenkin nykypäivänä, kun kustannustaso nousee.
– Miksi Kainuuseen ajaisi, jos omalta kylältä saa saman palkan? Meillä on jo ketterä organisaatio ja hyvä kalustotilanne, mutta tarvitsemme palkkaohjelman, jotta saamme pidettyä ammattitaitoisen henkilöstön. Kokonaispalkkausta olemme myös yrittäneet rummuttaa, Huusko sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Jarno Heinilä
Lue lisää: Palomiespula vaikeuttaa kesälomasijaisten palkkaamista
