Palomiespula vaikeuttaa kesälomasijaisten palkkaamista pelastuslaitoksiin

Pelastushenkilöstön sijaisjärjestelyt ovat tänä kesänä paikoin tavanomaista hankalampia. Toukokuussa käynnistyvään lomakauteen lähdetään osassa pelastuslaitoksia poikkeavilla sijaisjärjestelyillä.

Palomiespula on paikoin johtanut siihen, että vuosilomasijaisia ei ole saatu tarpeeksi.

Jotkut pelastuslaitokset vastaavat tilanteeseen pitämällä palomiehiä lomakaudella pelastustyössä ja pois ensihoidosta. Vastavuoroisesti ne palkkaavat ensihoitopalveluun enemmän määräaikaisia ensihoitajia. Näin on käynyt esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, jossa ensihoito on keskeinen osa palomiehen työtä.

– Meillä on ympärivuotisia sijaisia noin 25, joiden lisäksi kevään aikana on rekrytoitu kahdeksan sijaista. Kesäloma-ajan sijaistarve on noin 70. Tilanne johti siihen, että pelastuslaitos palkkaa kesäkaudeksi yli 40 perustason ensihoitajaa. Ensihoidon kesätyöntekijöitä on ollut helpompi saada kuin palomiessijaisia, kertoo pääluottamusmies Petri Torkkel Länsi-Uudenmaan pelastushenkilöstöstä.

Samoin on Kymenlaakson pelastuslaitoksella, joka joutuu korvaamaan puolet kesäsijaisistaan ensihoitajilla hakijapulan vuoksi. Asiasta uutisoi Kouvolan Sanomat 27. huhtikuuta.

Kesäkauden vahvuuksia hankala varmistaa

Osassa pelastuslaitoksia tilanne on parempi, kuten Pirkanmaalla, joka on onnistunut saamaan sijaisia lähes tarvittavan määrän.

– Kesälomakaudeksi olemme perinteisesti tarvinneet noin 90 sijaista pelastustoimeen ja näyttää siltä, että lähelle sitä lukua saammekin sijaisia. Ensihoitajien sijaisia olemme työllistäneet vuosittain 50–60, tämäkin tavoite täyttynee, kertoo luottamusmies Matti Välikoski Pirkanmaan pelastusalan ammattilaisista.

– Tämän kesän sijaisrekrytoinneissa oman lisävärinsä aiheuttaa se, että pelastuslaitos täyttää samaan aikaan uusia vakituisia paikkoja. Ensihoidon rekrytoinneista vastaavilla on kädet täynnä työtä. Samoin pelastustoimen työvuorovahvuuksia suunnittelevalla komentotoimistolla on kova työ suunnitella kesäajan vahvuuksia, Välikoski jatkaa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ensihoito on eriytetty pelastustoimesta, joten palomiehet eivät Länsi-Uudenmaan ja Pirkanmaan tapaan tee ensihoitoa. Palomiehiä kuitenkin käytetään ambulanssien työvoimana muun muassa ensihoidon sairauslomatilanteissa.

– Haimme täksi kesäksi 25 sijaista ja saimme 23, joten tilanne on kohtuullinen ainakin paperilla. Kokemus on osoittanut, että todellisuudessa sijaisia tarvittaisiin 10–15 enemmän, jotta pelastustoimen palvelut voitaisiin varmemmin tuottaa, Turun seudun palomiesten puheenjohtaja Petteri Broström kertoo.

Sama kokemus on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin mukaan useilla pelastuslaitoksilla: kesälomakauteen varaudutaan tyypillisesti nippa nappa riittävällä tai alimitoitetulla sijaismäärällä, jolloin pelastusyksiköiden riittävä miehitys on ollut uhattuna. Tilanne ei ole uusi, ja aikaisemmin pelastuslaitokset päätyivät pahimmilla hetkillä sulkemaan paloasemia.

Sijaisjärjestelyjä helpottaakseen muutama uusi pelastuslaitos on tänä vuonna siirtynyt viiden kuukauden kesälomakauteen aikaisemmin käytetystä kolmen kuukauden kaudesta. Toisissa laitoksissa, kuten Länsi-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, pitempi toukokuun alusta syyskuun loppuun kestävä lomakausi on ollut käytössä jo vuosien ajan.

Palomiespula yllätti työnantajat

Sijaispula on osa isompaa palomiesten rekrytointiongelmaa, jonka merkkejä ilmaantuu tasaisesti eri puolilta Suomea. Useat pelastuslaitokset avaavat palomiesvirkoja, parhaimmillaan kerralla kymmenittäin. Luottamusmiehet ovat huolestuneita koulutusjärjestelmän kapasiteetista.

– Pystyykö Pelastusopisto tuottamaan riittävästi palomiehiä? Varallaolomuutoksista johtuen pelastuslaitokset palkkaavat lisää henkilöstöä ja ovat ongelmissa, jos päteviä hakijoita ei ole tarpeeksi, Länsi-Uudenmaan Torkkel tiivistää.

– Palomiesten lisäksi henkilöstöpulasta on merkkejä myös muissa ammattinimikkeissä, kuten palomestareiden kohdalla, arvioi Pirkanmaan Välikoski.

Ennusmerkit, kuten varallaolomuutokset, ovat olleet nähtävissä hyvän aikaa, muistuttaa edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola SPALista.

– On yllättävää, että pelastuslaitokset ovat näin yllättyneitä palomiespulasta. Vaikuttaa siltä, että työnantajat ja koulutusmääristä vastaava sisäministeriö eivät ole onnistuneet henkilöstötarpeen ennakoinnissa, Jaakkola toteaa.

– Päätös pelastajakurssien koulutusmäärien nostamisesta tuleekin tehdä välittömästi.

 

Arkistokuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. (Kuva: Juha-Pekka Laakso)