Osasairauspäivärahan käytöllä yhteys työurien pidentämiseen

Osasairauspäivärahan hyödyntäminen näyttäisi olevan tuloksellinen keino pidentää työuria ja vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia. Sen käytön lisäämiseen on vielä potentiaalia – myös pelastusalalla.

Osasairauspäivärahan käyttö täyden sairauspäivärahan sijaan edistää työhön osallistumista ja samalla säästää sosiaaliturvakustannuksia, erityisesti eläkkeistä ja ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Taina Leinonen.

Etenkin työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa osasairauspäivärahan hyödyntäminen voi olla tehokas keino pidentää työuria. Sen sijaan työeläkekuntoutuksena tarjotun ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen oli Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan pieni.

– Tutkimustuloksemme ovat osoittaneet, että osasairauspäivärahan käyttö täyden sairauspäivärahan sijaan lisäsi työhön paluuta ja työhön osallistumisen kokonaismäärää kahden vuoden seurannan aikana. Samalla se vähensi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja työttömäksi jäämistä, kertoo Leinonen.

Osa-sairauspäivärahalla työskennellään osa-aikaisesti

Kelan myöntämän osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Osasairauspäivärahan tuella tapahtuva paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus.

Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella ja sen tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista.

– Osasairauspäivärahan käyttö lisää työhön osallistumista jo etuuden saamisen aikana, sillä täyden poissaolon sijaan ollaan 40–60 % ajasta työssä. Osittainen työhön paluu saattaa myös ylläpitää työelämään kiinnittymistä ja sitä kautta edesauttaa myöhempää täyttä työhön paluuta tai osa-aikaisen työn jatkamista, Leinonen toteaa.

Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittäviä kustannuksia

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat organisaatioissa keskimäärin 6,8 prosenttia palkkasummasta Kevan ja Terveystalon selvityksen mukaan. Erot ääripäiden välillä ovat merkittäviä: kustannukset vaihtelevat 3 ja 11 prosentin välillä organisaatioiden palkkasummasta.

Suurimmat työkyvyttömyyden kustannuserän aiheuttavat sairauspoissaolot, jotka ovat miltei kolme neljästä kaikista työkyvyttömyyden kustannuksista eli noin 5 prosenttia palkkasummasta. Kuntaorganisaatioissa sairauspoissaolojen kustannukset ovat noin prosenttiyksikön suuremmat kuin yrityksissä.

– Tulostemme perusteella voidaan päätellä, että jos pelastuslaitoksen työntekijöillä osasairauspäivärahan käyttö vaikuttaisi sosiaaliturvaetuuksien käyttöön samalla tavalla kuin työntekijöillä keskimäärin, voitaisiin osasairauspäivärahaa käyttänyttä henkilöä kohden säästää sosiaaliturvakustannuksia kahden vuoden aikana noin 2400 euroa per vuosi, kertoo Leinonen.

Osasairauspäivärahan lisäämiseen on vielä potentiaalia

Osasairauspäivärahaa hyödyntämällä on mahdollista pidentää työuria ilman, että siitä aiheutuisi julkisia menoja. Päinvastoin, sen käytön avulla voidaan säästää sosiaaliturvakustannuksia.

Osasairauspäivärahalla työskentely osa-aikaisesti on myös työhön paluuta edistävänä toimenpiteenä suhteellisen yksinkertainen toteuttaa. Se tosin edellyttää työnantajan suostumusta ja valmiutta järjestää osa-aikaista työtä.

– Osasairauspäivärahan käytön lisäämiseen on kuitenkin Suomessa vielä potentiaalia, sillä sen käyttö on ollut vähäistä verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, Leinonen painottaa.

 

Palomiesten sairauspoissaolot kasvavat iän myötä

Palomiesten sairauspoissaolojen määrät päivinä vuodessa henkilöä kohti ovat Kevan mukaan kasvussa. Pelastusalan operatiivisissa tehtävissä työkyvyttömyyden yleisin syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Vuosien 2015–2018 aikana palomiehillä oli hieman enemmän kuin muissa ammattiryhmissä keskimäärin enemmän sairauspoissaoloja vuosittain, mutta poissaolokertoja keskimääräistä vähemmän. Toisaalta 45–50 prosenttia palomiehistä ei ollut vuoden aikana sairauslomalla ollenkaan, kun vastaavasti muusta henkilöstöstä 38–45 prosenttia ei ollut töistä pois vuoden aikana sairauden vuoksi.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoremmilla palomiehillä on vähemmän ja lyhempiä poissaoloja, ja poissaolot pitenevät iän noustessa. Muihin työntekijäryhmiin verrattuna nuorilla palomiehillä oli selvästi vähemmän sairauspoissaoloja, kun taas yli 50-vuotiailla niitä oli enemmän saman ikäisiin verrattaessa.

Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Sen kokoamat tilastot on koottu työnantajien toimittamista poissaolotiedoista.