Jotta pelastusala voi kehittyä, tarvitaan tutkimusta ja tutkijoita. Kuilu tutkimusaiheiden ja käytännön työn välillä ei ole niin suuri kuin voisi kuvitella.
Tutkimusta ei tehdä vain tutkimisen ilosta, vaan taustalla on aina tavoite palvella työelämää ja kehittää alaa. Tällä hetkellä tutkitaan vahvasti erilaisia altistumiseen ja sen vähentämiseen liittyviä aiheita. Ajankohtaisia ovat myös yhdenvertaisuus sekä syrjinnän ja häirinnän kokemukset.
Tutkimuskirjallisuus voikin tuottaa paljon eväitä työelämään ja kehittää yksilöä, vaikka itse ei olisikaan kiinnostunut etenemään opinnoissaan ja tekemään tutkimusta.
– Kiinnostus tutkittuun tietoon ei edellytä, että istuu nenä kiinni tietokannassa. Olemme tutkitun tiedon äärellä seuraamalla mediaa ja lukemalla esimerkiksi blogeja, Pelastusopiston tutkija Aino Harinen sanoo.
Tieto jalostuu yhdessä keskustelemalla. Omista löydöistä ja kiinnostavista uutisista kannattaakin keskustella esimerkiksi työpaikalla. Se voi tarjota kiinnostavia havaintoja ja tuoda uusia ratkaisuja omaan työyhteisöön.
Koulutuksissa käsiksi tutkimustietoon
Tieteellinen tutkimus voi tuntua etäiseltä asialta, mutta todellisuudessa tutkittua tietoa tulee jokaiselle vastaan erilaisissa koulutuksissa. Tutkimusten myötä työn tekemisen tavat kehittyvät, ja sitä mukaa myös alan ammattilaiset tarvitsevat täydennyskoulutusta.
Viime vuosina esimerkiksi täydentäviä sammutusmenetelmiä on tutkittu paljon, ja tutkimusten myötä pelastuslaitokset ovat voineet ottaa käyttöön tehokkaimmiksi havaittuja työtapoja ja -välineitä.
Kolme kiinnostavaa poimintaa tänä vuonna julkaistuista tutkimuksista.
Massatapahtumien vaikutus tehtävämääriin
HUHTIKUUSSA 2024 hyväksytty väitöskirja käsittelee pelastuspalveluiden varautumista massatapahtumiin. Massatapahtumat vaativat monialaista yhteistyötä viranomaisten, terveydenhuollon ja tapahtumajärjestäjien välillä. Sekä pelastuspalveluiden että ensihoidon kuormitus kasvaa huomattavasti massatapahtumien yhteydessä, joten huolellinen valmistautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Kiinnostava havainto oli, että pelastuksen ja ensihoidon tehtävätiheys on korkea erityisesti varsinaisen tapahtumapaikan ulkopuolella. Massatapahtumat edellyttävätkin kokonaisvaltaisesti riittävää resursointia sekä turvallisuussuunnittelua myös varsinaisen tapahtuma-alueen ulkopuolella.
Anssi Koski 2024: Mass gatherings preparedness needs. Impacts for rescue and emergency medical services. Helsingin yliopisto.
Raakaöljyn torjunta
PELASTUSALAN päällystötutkinnon opinnäytetyössä tutkittiin raakaöljyn keräysmenetelmiä sekä sen torjuntaan liittyviä riskejä. Tutkimus osoitti muun muassa, että raakaöljyonnettomuudessa kiekkokeräin on harjakeräintä tehokkaampi puhdistusmenetelmä. Raakaöljyn käsittely on riskialtista pelastusalan ammattilaisille, sillä syttyvien kaasujen pitoisuudet voivat olla korkeita onnettomuuden alkuvaiheessa. Syttymis- ja räjähdysvaaraa osoittava mittari ei pysty havaitsemaan terveydelle haitallisia pitoisuuksia. Siksi riittävä henkilösuojainten käyttö on tarpeen koko tehtävän ajan.
Esa-Petteri Järvisalo 2024: Työhygienia ja keräysmenetelmät raakaöljyonnettomuudessa. Pelastusopisto.
Sammutusvarusteiden puhdistus
PELASTUSOPISTON SAVE-HANKKEESSA tutkittiin varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmiä. Tutkimuksen mukaan pelastuslaitoksilla on jo olemassa ohjeistuksia likaantuneiden varusteiden käsittelyyn altistuksen minimoimiseksi. Palopuvun vesipesu 40 asteen lämpötilassa on edelleen suositeltavin puhdistusmenetelmä. Palopuku tulisi pestävä välittömästi likaantumisen jälkeen, jotta palamistuotteet eivät kiinnittyisi pukuun. Tutkimus osoitti, että uusi tekniikka parantaa palopukujen pesutulosta ja edistää siten terveysturvallisuutta. Erityisesti nestemäinen hiilidioksidipesu osoittautui tehokkaaksi, sillä sen puhdistustehokkuus oli 84 prosenttia ja oksi-PAH-yhdisteiden kohdalla jopa 90 prosenttia. Nestemäistä hiilidioksidipesua suositellaan tehtäväksi kerran vuodessa.
Riikka Salmi & Juha Laitinen 2024: Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE-hanke). Pelastusopisto.
Kolme poimintaa käynnissä olevista tutkimuksista
Millaista on häirintä ja syrjintä pelastusalalla?
PELASTUSOPISTON parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa selvitetään, kuinka yleistä pelastusalalla kohdattu häirintä ja syrjintä ovat, miten ne ilmenevät ja miten niihin voidaan puuttua. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty kattavaa tutkimusta pelastusalalla kohdatusta häirinnästä ja syrjinnästä, mutta ongelman olemassaolo on silti tiedostettu ja tunnistettu. Hankkeessa tuotetaan materiaalia pelastusalan valtakunnalliseen toimenpideohjelmaan ja kehitetään kyselytyökalua, jotta aihetta voidaan jatkossakin seurata pelastuslaitoksissa.
Hanke päättyy 31.12.2024.
Miten johtamiskulttuuri vaikuttaa työn arkeen?
SAMULI TAIRA valmistelee parhaillaan Tampereen yliopiston hallintotieteiden tohtoriohjelmassa väitöskirjaa pelastusalan organisaatiokulttuurista ja sen johtamisesta. Väitöskirjassa selvitetään johtamiskulttuurin tilaa pelastuslaitosten asemapalveluksessa, ja tutkimuksessa huomioidaan sekä johtajien että johdettavien näkökulma. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia tosiasiallisia vaikutuksia johtamiskulttuurilla on, ja rakentaa johtamiskulttuurista malli, johon koko pelastuslaitoksen henkilöstö voi sitoutua.
Väitöskirjan arvioitu valmistumisaika on vuonna 2025.
Miten kemikaalionnettomuuksilta suojaudutaan?
TYÖTURVALLISUUSLAITOKSEN hankkeessa selvitetään, miten kemikaalionnettomuuksiin tulisi varautua ja onnettomuuksissa suojautua, kun toimintaympäristö muuttuu ja ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa erilaisia skenaarioita kemikaalionnettomuuksille erityisesti Pohjois-Suomen olosuhteissa. Näiden pohjalta hankkeessa laaditaan pelastustoimelle soveltuvat toimintamallit, joissa huomioidaan sään ääri-ilmiöt sekä olosuhteiden asettamat vaatimukset pelastustoiminnalle ja suojautumiselle.
Hankeaika 1.1.2024–31.12.2025.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: DALL-E
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 2/2024.
