Omavalvonta on kunnossa noin puolessa hyvinvointialueiden pelastustoimista. Omavalvonta on alueiden lakisääteinen velvoite.
Aluehallintovirastot ovat ensimmäistä kertaa selvittäneet hyvinvointialueiden pelastustoimen omavalvonnan tilaa. Omavalvonnan toteutustavat vaihtelevat, ja asiassa on edetty hyvin eritahtisesti.
Suurella osalla hyvinvointialueista pelastustoimen omavalvonnan raportointi ei täytä lain vaatimuksia. Pelastustoimen omavalvontaohjelma on useilla hyvinvointialueilla sisällytetty osaksi yleistä omavalvontaohjelmaa, mutta julkinen raportointi on puutteellista.
Paras kokonaistilanne on Helsingissä ja Lapissa. Eniten puutteita on Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Aluehallintovirastojen selvitys kattoi vuoden 2023, joten tilanne on voinut parantua.
Omavalvonta tukee yhdenvertaisuuden toteutumista
Hyvinvointialueilla on velvollisuus laatia omavalvontaohjelma järjestämisvastuulleen kuuluvista pelastustoimen tehtävistä ja palveluista. Velvoite tuli voimaan alueiden aloittaessa toimintansa kaksi vuotta sitten.
”Pelastustoimen palvelut tulee järjestää yhdenvertaisesti. Jos omavalvonnan kaltainen työkalu ei ole hyvinvointialueilla tehokkaassa käytössä, avautuu mahdollisuus sille, että palveluiden eriarvoisuus lisääntyy.”
Jari Valtanen, pelastusylitarkastaja
Omavalvonnan tarkoituksena on tunnistaa, ehkäistä ja korjata palveluissa esiintyvät epäkohdat sekä palvelun onnistumisen kannalta riskialttiit tilanteet nopeasti ja suunnitelmallisesti. Omavalvonta keskittyy laadun- ja riskienhallintaan, jossa arvioidaan muun muassa palveluiden saatavuutta, toteutumista ja laatua. Järjestelmä ei korvaa aluehallintoviraston tekemää valvontaa, vaan täydentää sitä.
– Periaatteena on, että hyvinvointialue pystyy omavalvonnan turvin korjaamaan palvelutason puutteet ennen kuin tilanne edellyttää meiltä valvontatoimia. Vastaava omavalvontavelvoite on käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kertoo pelastusylitarkastaja Jari Valtanen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Pelastustoimen palvelut tulee järjestää yhdenvertaisesti. Jos omavalvonnan kaltainen työkalu ei ole hyvinvointialueilla tehokkaassa käytössä, avautuu mahdollisuus sille, että palveluiden eriarvoisuus lisääntyy, Valtanen jatkaa.
Valvontatietojen julkisuus tärkeää
Yksi aluehallintovirastojen huomio koskee sitä, että hyvinvointialueuudistuksen myötä pelastustoimelle asetetut uudet velvollisuudet eivät ole lisänneet henkilöstön määrää kaikilla pelastuslaitoksilla.
– Uudistuksen toteuttaminen on kuormittanut henkilöstöä, ja monella alueella pelastustoimessa on ollut ollut vain vähän päällystöviranhaltijoita valmistelemassa uusia tehtäviä. Henkilöstön puute on näkynyt omavalvonnan laadussa. Osalla alueita on jo kohdennettu henkilöstöresurssia tähän asiaan, pelastusylitarkastaja Valtanen kertoo.
Aluehallintovirastojen tavoitteena on varmistaa, että kaikille hyvinvointialueille laaditaan lainmukaiset omavalvontaohjelmat ja niiden julkisuus saadaan vaaditulle tasolle. Julkisuus on tärkeää muun muassa siksi, että kansalaiset saavat tietoa palveluiden toimivuudesta. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on yhtenäistää omavalvonnan sisältöä alueiden välillä.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Pexels
