Paloasemahankkeet ovat tuomassa Kuopioon 16 uutta virkaa. Mikäli pelastuslaitos joutuu luopumaan varallaolojärjestelmästä, pelastusalueelle tulee mahdollisesti kymmeniä uusia virkoja lisää.
Pohjois-Savossa on suunnitteilla ja käynnissä kaikkiaan kahdeksan pelastusasemahanketta.
Kuopiossa Petosella pelastuslaitos siirtyy omalle asemalle Pelastusopiston tiloista, ja Itkonniemeen rakennetaan täysin uusi asema. Asemat tulevat käyttöön ensi vuonna, jonka jälkeen käynnistyy vanhan Neulamäen aseman korvaavan kiinteistön rakennustyö.
Kesäkuussa valmistuu uusi pelastusasema Pielavedelle. Asemahankkeet Nilsiässä, Siilinjärvellä, Leppävirralla ja Varkaudessa edistyvät myös.
Kuopion kantakaupungin uusi kolmen aseman malli tuo pelastuslaitokselle jonkin verran uutta pelastushenkilöstöä.
— Lisähenkilöstön tarve on arviolta 16 henkilöä eli neljä henkilöä työvuoroa kohden. Virkojen perustamisesitys etenee talousarviokäsittelyn yhteydessä syksyllä, jolloin rekrytointeihin päästäisiin loppuvuodesta, kertoo pelastusjohtaja Jukka Koponen.
Varallaolon jatkuminen vaakalaudalla
Useiden muiden pelastuslaitosten tapaan Pohjois-Savosta on jätetty työtuomioistuimeen joukko varallaoloa koskevia palkkavaatimuksia. Pelastuslaitos arvioi työtuomioistuimen tekevän ratkaisun aivan lähiaikoina.
Päiväpaloasemien viranhaltijat ja sivutoiminen henkilöstö on jatkanut varallaoloa entiseen malliin. Järjestely on ollut Pohjois-Savossa käytössä aluepelastuslaitoksen perustamisesta vuodesta 2004 lähtien.
— Jos työtuomioistuimen ratkaisu on, että varallaolo ei ole työaikaa, voimme jatkaa järjestelmän käyttöä ja harkita rauhassa muutoksia. Toki seuraamme pelastusalan valtakunnallista kehitystä ja muiden pelastuslaitosten ratkaisuja, Koponen toteaa.
— Jatkon kannalta tärkeitä ovat työtuomioistuimen perustelut — onko tulkinta varallaolon puolesta vahva vai jääkö rima niin sanotusti heilumaan. Tämän joudumme katsomaan tarkasti.
Jos työtuomioistuin vahvistaa vapaamuotoisen varallaolon työajaksi, Pohjois-Savo luopuu varallaolosta pikaisella aikataululla. Pelastuslaitos on valmistellut listan kompensaatiotoimista, joihin kuuluvat esimerkiksi hälytysrahojen ja hälytyksiin osallistumisen tuntipalkan korotukset sekä viiden päiväpaloaseman nosto seutukunnallisen ympärivuorokautiseen valmiuteen.
— Asemien valmiuden nosto edellyttää lisää henkilöstöä. Määrä tarkentuu suunnittelussa, mutta huomattava se on. Tällä hetkellä arvio on 25 uutta virkaa, Koponen kertoo.
Pelastuslaitos ei ole lähtenyt etupainotteisesti purkamaan varallaolojärjestelmää, vaan on päättänyt odottaa työtuomioistuimen ratkaisua. Pohjois-Savon tilanne poikkeaa muista pelastusalueista, Koponen perustelee.
— Meillä työnantaja ja henkilöstöjärjestöt ovat tehneet paikallisen virka- ja työehtosopimuksen, jossa on sovittu viranhaltijoiden ja sivutoimisten varallaolon raamista. Nyt punnitaan, mikä on sopimisen painoarvo. Lisäksi varallaolossa ei ole ollut aikamäärettä hälytykseen tai asemalle tulemiseen.
Aluehallintovirastolta kuulemiskirje palvelutason epäkohdista
Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta hyväksyi joulukuussa pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen vuosille 2021–2023. Itä-Suomen aluehallintovirasto näki päätöksessä korjattavaa, joten päivityksen jälkeen palvelutasopäätös tuli uudelleen lautakunnan hyväksyttäväksi maaliskuussa.
Palvelutason käsittely on jatkunut, sillä huhtikuussa aluehallintovirasto lähetti pelastuslaitokselle kuulemiskirjeen pelastustoimen palvelutason huomattavista epäkohdista Siilinjärven Vuorelassa ja Toivalassa sekä Kuopion Sorsasalossa. Alueet sijaitsevat vierekkäin kuntien rajalla.
Aluehallintoviraston moite kohdistuu toimintavalmiusajan tavoiteaikojen saavuttamiseen. Neljän viimeisen vuoden tarkastelussa pelastuslaitos on saavuttanut 50 prosentin vähimmäistavoitteen pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta yhtenä vuotena, ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan osalta ei yhtenäkään vuotena.
Palvelutason korjaamistoimia käsitellään aluepelastuslautakunnassa seuraavan kerran kesäkuun puolivälissä. Esillä on malli, jossa Vuorela-Toivalasta vuokrattavaan asematilaan sijoitettaisiin pelastustoimen kevytyksikkö 1+1:n henkilön vahvuudella. Kevytyksikkö olisi ensimmäinen Pohjois-Savossa.
Kuvassa Kuopion Neulamäen pelastusaseman 4-vuoro harjoitteli liikenneonnettomuudessa työskentelyä viime vuoden heinäkuussa. Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos.
Kuopion palomiesyhdistys: Korjataan henkilöstöresurssi kerralla kuntoon
Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja toimet paloasemaverkoston kehittämisessä ja henkilöstön lisäämisessä ovat oikean suuntaisia, mutta todennäköisesti alimitoitettuja, arvioidaan Kuopion palomiesyhdistyksestä.
— Hyvä että pelastuslaitokselle tulee uusia asianmukaisia paloasemia. Samaan aikaan meillä on huoli siitä, saammeko riittävästi henkilöstöä tuottamaan pelastustoimen palveluja Pohjois-Savon asukkaille, luottamusmies Pasi Rissanen toteaa.
Esimerkiksi Kuopiossa on kipuiltu pelastushenkilöstön määrän kanssa vuosien ajan. Nyt kaupungissa valmistaudutaan kolmen paloaseman malliin vain 16 palomiesviran lisäyksellä.
— Vaikka kuinka laskisin lukuja, näyttää esitetty henkilöstöresurssin lisäys vaatimattomalta. Suunta on oikea, mutta toimet riittämättömiä.
Sama aliresursointi näkyy seutukunnallisilla paloasemilla, joita Pohjois-Savo nostaa vuorokausivalmiuteen, jos se joutuu luopumaan pelastushenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten varallaolosta.
— Jos pelastustoimen järjestelmää joudutaan korjaamaan, on korjaus syytä tehdä kerralla kunnolla ja osoittaa riittävästi henkilöstöä työhön. Ei tehdä korttitaloa, jossa asemien vahvuus on yksi tai kaksi palomiestä.
Siilijärven ja Kuopion raja-alueelle kaavaillussa kevytyksikössä on Rissasen mukaan sama ilmiö: pelastustoimeen esitetään lisäresurssia, mutta esitys jää vajaaksi, eikä käytännössä paranna alueen turvallisuutta.
— Kevytyksikkö ei tällä alueella nopeuta tehokkaan pelastustoiminnan alkamista, sillä yksikön täydennys tulee edelleen Kuopiosta tai Siilinjärveltä.
Pelastuslaitoksessa sen perustamisesta lähtien käytössä olleen varallaolojärjestelyn tulevaisuus ratkeaa pian, kun työtuomioistuin tekee ratkaisun sille tehdyistä kanteluista. Varallaolon ongelmat eivät ole uusia, Rissanen huomauttaa.
— Vuosien aikana henkilöstö on useaan otteeseen pyrkinyt käynnistämään neuvotteluita varallaolosopimuksen uudistamisesta työnantajan kanssa, mutta tuloksetta.
