Pelastuslaitokset valmistelivat uusia palvelutasopäätöksiä koko vuoden 2023. Osalla alueista rahoituksen puute näkyi jo palvelutasopäätöksen valmistelussa.
Pelastustoimen palvelutasopäätöksiä on käsitelty hyvinvointialueilla tiiviisti. Viranhaltijatyönä toteutetut palvelutasopäätökset hyväksyi aiemmin pelastuslaitosten johtokunta. Nyt päätöksenteossa on useampia välivaiheita, kun mukana on hyvinvointialueiden lautakuntia, aluehallitus ja viime kädessä aluevaltuusto.
Pelastusjohtajat ovat huolissaan palvelutasosta ja hyvinvointialueiden leikkaustarpeista. Osalla alueista talousvaikeudet heijastuvat jo pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Näin on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa keskeinen tavoite on tulevina vuosina saavuttaa palvelutason lakisääteinen minimi.
– Taloudellinen tilanne vaikuttaa palvelutasoon kaikilla tavoilla. Riski lakisääteisen minimin alittumiseen on ollut viime vuosinakin, mutta särkymävaraa on tulevaisuudessa entistä vähemmän, Pohjois-Pohjanmaan pelastusjohtaja Petteri Jokelainen kuvaa.
Aiemmin Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on ollut alueita, joissa toimintavalmius on ollut lain minimitasoa parempi. Jatkossa tällaista liikkumavaraa ei tule olemaan, sillä palveluita on pakko karsia koko hyvinvointialueella. Palveluiden karsimisen lisäksi luvassa voi olla myös lomauttamisia ja irtisanomisia.
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos haluaa edelleen kehittää palveluitaan yhdenmukaisemmiksi ja ennakoida riskitason muutoksia aiempaa paremmin.
– Tämä tavoite toteutuu niiltä osin, kun se ei vaadi merkittäviä uusia taloudellisia panostuksia, Jokelainen sanoo.
”Pelastustoimen toimintavalmiusajat eivät edusta nykyaikaa”
Myös Pirkanmaalla pelastuslaitos on joutunut muokkaamaan palvelutasopäätöstä säästöpaineiden vuoksi. Tuleville vuosille suunniteltuja pelastusasemahankkeita on jouduttu lykkäämään muutamilla vuosilla.
– Palvelutasopäätöksen valmistelun loppuvaiheessa jouduimme sovittamaan palvelutasopäätöstä taloudelliseen tilanteeseen. Paloasemaverkon kehittäminen vaatisi lisää henkilöstöresursointia, mutta valtiolta ei tule siihen rahaa, Pirkanmaan pelastusjohtaja Mika Kontio sanoo.
Vaikka Pirkanmaan hyvinvointialue joutuu tekemään kovia säästöjä, pelastustoimen palveluverkkoa ei aiota karsia. Kärkitavoitteena on edelleen onnettomuuksien ehkäisy. Siinä kuitenkin riittää kehitettävää tuleville vuosille.
– Emme ole kaikilta osin saavuttaneet tavoitteita onnettomuuksien ehkäisyssä kehittää palontutkintatyötä, jotta voisimme sitä kautta vaikuttaa jopa onnettomuusmääriin, Kontio sanoo.
Pirkanmaalla pelastustoimen toimintavalmiusajoissa on ollut puutteita erityisesti Tampereen keskustan alueella. Lykätyt pelastusasemahankkeet eivät helpota toimintavalmiusaikojen toteutumista, mutta pelastuslaitos aikoo vastata palvelutarpeeseen satelliitti- ja kärkiyksiköillä.
Kontio ei pidä keskustelua toimintavalmiusajoista nykyaikaisena, sillä se ei huomioi nopeasti rakentuvan kaupunkialueen muuttuvia olosuhteita, kuten tiestöremontteja.
– Palvelu ei hirveästi notkahda puolen minuutin tai minuutin perusteella. Sen takia meidän ei kannata lähteä rakentamaan kymmenellä miljoonalla uutta pelastusasemaa ja palkkaamaan 20 uutta henkilöä.
Pirkanmaalla tavoittavuutta on kyetty kehittämään uudenlaisella ajattelulla. Aiempaa useammin yksiköt lähtevät keskustan tehtäviin kaupungin ulkopuolelta. Ennen suunta oli päinvastainen.
– Nykyinen tapa tuntuu toimivan jopa paremmin, Kontio kehuu.
Lapissa palvelutasopäätös on tehty palvelutarve edellä
Lapin hyvinvointialueella palvelutasopäätöksessä ei ole otettu huomioon mahdollisia säästötarpeita, vaan palvelutasopäätös on pelastusjohtaja Markus Aarron mukaan ensimmäistä kertaa puhtaasti riskianalyysipohjainen.
– Emme kätke ongelmaa tekemällä palvelutasopäätöksen sisältöön leikkauksia, vaan leikkaukset tehdään toteumapuolelta, jos rahaa ei ole.
Kunta-aikana Lapissakin on joskus kaunisteltu palvelutasopäätöksiä taloudellisista syistä. Aarto pitää sitä ongelmallisena, sillä silloin palvelutarve ei konkretisoidu päättäjille.
– Nyt olemme saaneet esille todellisen palvelutarpeen jokaisella alueella. Se toimii toivottavasti pohjana, kun rahoituksen mitoituksesta keskustellaan, Aarto toteaa.
Lapin pelastuslaitos on pysynyt tänä vuonna budjetissaan, vaikka hyvinvointialueen talous muilta osin on alijäämäinen ja pelastuslaitoksellakin tehtävämäärät ovat kasvaneet. Toistaiseksi pelastuslaitokselle ei ole kohdennettu säästötavoitteita.
– Sinnittelemme jo nyt äärirajoilla. Rahoitusleikkaukset vaikuttaisivat suoraan palvelutasoon. Jos joutuisimme tekemään leikkauksia, palveluita pitäisi sulkea kokonaan. Meillä on jo valmiiksi harva paloasemaverkko, joten sitten pitäisi tehdä arvovalintoja sen osalta, missä palveluita järjestetään ja missä ei. Sekään ei ole oikein, Aarto toteaa.
Lapin pelastuslaitoksen suurimpia kehittämiskohteita ovat henkilöstöresurssien turvaaminen ja investointivelan korjaaminen. Sekä kalusto että pelastuslaitoksen kiinteistöt ovat elinkaarensa päässä.
– Uudistukset vaativat jälleen monia miljoonia. Hyvinvointialue on hyväksynyt investointisuunnitelman, jonka mukaan tarvittavat investoinnit olisi toteutettu vuosikymmenen loppuun mennessä. Jos rahaa ei tule, sittenhän niin ei käy.
Nykyrahoitus ei tue pelastustoimen tavoitteita
Pelastusjohtajat kritisoivat nykyistä mallia, jossa palveluiden tuottamiseksi ei tule valtiolta riittävää rahoitusta. Pelastustoimen valtakunnallisissa strategisissa tavoitteissa on linjattu, että pelastuspalvelut pitäisi pystyä tuottamaan yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Myös hallitusohjelmatavoitteissa oli selkeä kirjaus, että sopimushenkilöstön asema ja paloasemaverkosto turvataan.
Hyvinvointialueiden käynnistyminen on vaatinut paljon rahaa, eikä lisärahoitusta juuri ole näköpiirissä.
– Valtiovalta pakottaa meidät tekemään säästöjä. Hyvinvointialue joutuu hallitusohjelmasta huolimatta esittämään sekä paloasemaverkoston kaventamista että sopimushenkilöstön vähentämistä muiden säästötoimenpiteiden lisäksi. Näillä säästöillä on vääjäämättä vaikutusta palvelutasoon, Petteri Jokelainen huomauttaa.
Toisaalta Jokelainen sanoo, että tämä on myös mahdollisuus kehittää toimintatapoja aiempaa paremmiksi.
– En edusta sitä kantaa, että jäisimme vain seurailemaan, kun jokin muutostarve tunnistetaan, vaan haluan aktiivisesti rakentaa muutosta. Aktiivisella otteella voidaan pelastaa pohjoispohjalainen pelastustoimi, Jokelainen summaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos (pääkuva ja Mika Kontio), Lapin pelastuslaitos, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2023.
