Stadin Brankkari 2020 on Karim Lounes

Pariisista Helsinkiin kotiutunut Karim on työyhteisössään aktiivinen toimija, joka painottaa hyvän fyysisen kunnon merkitystä palomiehen työssä.

Palomies-ensihoitaja Karim Lounes on valittu Helsingin pelastuslaitoksen vuoden 2020 Stadin brankkariksi. Järjestyksessään kymmenes tunnustuspalkinnon saaja julkistettiin pelastuslaitoksen 159. vuosipäivän juhlatilaisuudessa.

Perusteluissa mainitaan esimerkiksi, että Karim antaa hienon liikunnallisen mallin muille palomiehille ja ammattiin haluaville ja on loistava hengenluoja työyhteisössään. Valinnan perusteluina ovat lisäksi Karimin osoittama sitoutuneisuus työhönsä ja työyhteisöönsä.

Pariisissa syntynyt ja kasvanut Karim oppi suomen kielen äidiltään. Vuonna 2005 hän valmistui Pariisin pelastuskoulusta, jonka sotilaspalokunnassa hän työskenteli noin viisi vuotta.

Vuonna 2009 vielä asuessaan Pariisissa Karim haki Helsingin pelastuskouluun, suoritti pääsykoetestit ja pääsi kurssille numero 34. Palomies-ensihoitajaksi Karim valmistui 2011 ja lähihoitajan tutkinnon hän suoritti 2012.

Helsingin pelastuslaitoksella Karim työskenteli aluksi Käpylän asemalla, nykyään Erottajan asemalla.

Stadin brankkarin tunnustuksella huomioidaan ansioitunut Helsingin pelastuslaitoksen palomies-ensihoitaja, paloesimies tai asemamestari, joka toimii pelastus- ja ensihoitotyön etulinjassa. Valinta tehdään työtovereiden äänestyksen perusteella, ja kriteereinä ovat muun muassa ammattitaito, ryhmähenki, rehtiys, inhimillisyys ja sitoutuneisuus ammattiin.

Pelastusalan ammattilainen haastatteli Karimia pelastuslaitoksen vuosipäiväjuhlallisuuksien jälkeen:

Hei Karim, miltä Stadin brankkarin arvonimi tuntuu?

– On kyllä mahtava fiilis, en olisi ikinä uskonut saavani tätä palkintoa. Tuli ihan yllätyksenä. Varmaan hienoin palkinto mitä palomies voi uralla saada Helsingissä. Etenkin kun tunnustus tuli kollegoilta, kiitos!

Sinulla on viidentoista vuoden kokemus palomiehenä työskentelystä. Mikä on parasta palomies-ensihoitajan työssäsi?

– Parasta on työympäristö: meillä on erittäin hyvä yhteishenki. Olen aina kertonut omalle perheelle sekä kavereille, että usein on mukavampaa olla töissä kuin kotona vapaalla. Työkavereista on muodostunut vähän niin kuin toinen perhe. Tuemme ja kannustamme toisiamme niin hyvinä kuin surunkin hetkinä.

– Palomiehenä ei ikinä tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Rakastan tätä ammattia!

Onko pelastusalalla jotain, mikä tulisi erityisesti kehittää?

– En näe mitään erityistä asiaa, mitä haluaisin muuttaa. Kehitystä tarvitaan tietenkin aina. Suurin huolenaihe minulla sekä kollegoilla on palkkamme ja eläkeikämme. Helsingissä asuminen on kallista ja palomiehen palkka on huonompi kuin monessa muussa kaupungissa, vaikka hälytystehtäviä on runsaasti enemmän.

– Eläkeikää pitäisi myös ehdottomasti laskea. Vaativissa tehtävissä, kuten savusukelluksissa vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Nykyinen eläkeikä luo huolta ja paineita turvallisuuden ja jaksamisen suhteen.

– Toivon myös, että tulevaisuudessa pelastustoimen vahvuudet eivät laske. Helsingin asukasmäärät kasvavat ja olen varma, että helsinkiläiset toivovat vahvaa pelastustoimintaa ja resurssien riittävyyttä omassa kaupungissaan.

Onko sinulla harrastuksia, joiden avulla pidät huolta fyysisestä ja henkisestä jaksamisestasi?

– Fyysinen kunto on tärkeä meidän ammatissa. Työskentelin viiden vuoden ajan Pariisin pelastuslaitoksella, missä fyysiset vaatimukset olivat korkealla. Jos palomies haluaa pitkän työuran, hänen tulee pitää huolta omasta kehostaan riittävän ajoissa. Urheilen säännöllisesti ja yritän löytää aikaa liikkumiselle lähes joka päivästä.

– Avantouinti on ollut erittäin hyvä harrastus. Kylmässä vedessä keskitytään pelkästään oleelliseen eli selviytymiseen. Murheet unohtuvat, stressi vähenee, lihakset rentoutuvat. Suosittelen ehdottomasti!

Stadin brankkarin arvonimen perusteluissa mainitaan, että annat ”hienon liikunnallisen mallin muille palomiehille ja ammattiin haluaville ja on loistava hengenluoja työyhteisössään”. Miten itse näet sen, millaisen panoksen tuot omaan työyhteisöösi?

– Yritän aina olla hyvällä tuulella, niin että se heijastuisi myös muille, vaikka toki itselläkin joskus on huonoja päiviä. Pyrin siihen, että jos olen huonolla tuulella, se ei näkyisi työpaikalla ja keikoilla ihmisiä kohdattaessa. Työkavereiden kanssa juttelu ja asioiden läpikäyminen auttaa ja usein piristää päivää.

– Pidän haasteista työssäni ja elämässä ylipäätään. Pieni kisameininki ei ikinä tee pahaa.

– Tykkään lisäksi järjestää tapahtumia, kuten matkoja ja juhlia. Meidän on hyvä tehdä vapaalla asioita yhdessä. Kun opimme tuntemaan kollegoita paremmin, voi myös yhteinen työmme kehittyä paremmaksi. Mielestäni yksi TYHY-päivä vuodessa ei riitä ja sen takia järjestän usein yhteistä tekemistä.

Onko jotain, mitä haluat vielä kollegoille kertoa itsestäsi tai Helsingin pelastuslaitoksesta?

– Haluaisin lähettää terveiset kaikille kollegoille ympäri Suomea. Meillä on hieno ammatti, ollaan ylpeitä siitä. Tämä vuosi on ollut koronaviruksesta johtuen vaikea jokaiselle, mutta toivon että parempaa suuntaan ollaan menossa!


Kuvat: Antti Salminen