Kun ensihoidon tehtävänkäsittely uudistui, heräsi kysymys myös laadullisen hajonnan kasvamisesta. Tehtävänkäsittelyn uudistuksen myötä hätäkeskuspäivystäjät ovat voineet aiempaa paremmin hyödyntää omaa ammattitaitoaan riskinarvion tekemisessä.
Joulukuussa 2023 Pelastusalan ammattilainen haastatteli Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrandia, joka piti mahdollisena, että riskinarvion laadullinen hajonta kasvaa.
Tehtävänkäsittelyn uudistuksesta on pian kymmenen kuukautta, joten selvitimme, millaisia vaikutuksia sillä on ollut nimenomaan riskinarvion laadun osalta.
– Riskinarvion laatu on vaikeasti mitattava asia. Järjestelmämme ja tilastojemme perusteella ei voi sanoa, että hajontaa olisi nyt aiempaa enemmän, Ekstrand sanoo.
Ekstrandin mukaan laadullista hajontaa on ollut aina. Erica-järjestelmän aikana korostui erityisesti ylihälyttäminen eli tehtävän arviointi todellista kiireellisemmäksi. Yksi uudistuksen tavoitteista olikin ylihälyttämisen vähentäminen.
Kolikon kääntöpuolena on vastaavasti riski tehtävien aliarvioimisesta.
– Sen lisääntymisestä ei ole näyttöä. Aliarviointia on aina tapahtunut, ja yksittäisiä tapauksia tulee esiin silloin tällöin. Meillä ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että uudistus olisi johtanut riskinarviossa aliarviointiin.
Hätäkeskuspäivystäjät eivät saa riittävästi palautetta
Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin pääluottamusmies Arto Pirttimaa pitää tärkeänä, että Hätäkeskuslaitos saisi mahdollisimman pian määriteltyä työlle laatukriteerit.
– Aiemmin työtä on arvioitu muun muassa puheluiden ajallisen keston avulla. Aika ei kuitenkaan ole laatumittari. Toimintaa myös tehostetaan koko ajan. Esihenkilönä olen huolissani siitä, ettemme pääse antamaan alaisillemme palautetta työstä, kun emme tiedä, millä perustein sitä arvioidaan, Pirttimaa sanoo.
”Moni varmasti pohtii itsekseen, teenkö oikein ja olenko tarpeeksi hyvä.”
Erityisen hankalassa tilanteessa ovat uudet päivystäjät, jotka ovat kouluttautuneet uuteen ammattiin ja tarvitsisivat paljon palautetta.
– Moni varmasti pohtii itsekseen, teenkö oikein ja olenko tarpeeksi hyvä, Pirttimaa huomauttaa.
Tilastojen analysointi edellyttää laatukriteereitä
Luotettavaa tilastotietoa riskinarvion osuvuudesta on vaikea saada. Tällä hetkellä Hätäkeskuslaitos etsii hajontaa päivystäjäkohtaisten tietojen kautta ja pyrkii sitä kautta selvittämään ongelmakohtia.
Hätäkeskuslain uudistus ja tiukentuneet tietosuoja-asetukset ovat vaikuttaneet siihen, että tietoja ei voi hyödyntää aiempaan tapaan yhtä avoimesti koulutusta ja tilastointia varten. Analyysin tekeminen edellyttää suostumusta uusilta rekisterinpitäjiltä eli jokaiselta hyvinvointialueelta.
– Järjestelmä ei palvele yksittäistä päivystäjää, sillä päivystäjillä ei ole oikeutta saada tietoa siitä, mitä potilaalle kävi. Palaute tulee esimiesten kautta tilastoista ja niistä havaituista poikkeamista, Ekstrand sanoo.
Tällä hetkellä Hätäkeskuslaitoksella on THL:n kanssa käynnissä yhteistyöprojekti, jossa Hätäkeskuslaitoksen ja sähköisen ensihoitokertomuksen tietoja yhdistetään.
– Odotan kovasti, että vielä tämän vuoden puolella saisimme riskinarvion osuvuuteen liittyvää raporttia ja pääsisimme kiinni työn laadulliseen mittaukseen.
Pääluottamusmies Pirttimaan mukaan tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, millaisia asioita raporttiin tulisi saada, kun laatukriteereitä ei ole määritelty.
– Millainen on laadukas hätäpuhelu? Tarvitsemme tietoja ainakin asiakaspalvelusta, tehokkuudesta ja kyvystä kohdata erilaisia asiakkaita. Tällaisten asioiden raportointi ei ole helppoa, Pirttimaa sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Hätäkeskuslaitos
