Tiealueella työskentelyn turvallisuusriskeihin on havahduttu viime vuosina. Uuden ohjeen odotetaan yhtenäistävän koulutuskäytäntöjä.
Pelastuslaitokset vastaavat vuosittain noin 16 000 liikenneonnettomuushälytykseen. Valtaosa niistä on pieniä peltikolareita taajama-alueella, mutta päivittäin sattuu myös vaativampia onnettomuuksia.
–Vuosittain tapahtuu lähes 200 kuolemaan johtavaa liikenneonnettomuutta ja 350 henkilöä loukkaantuu vakavasti. Lisäksi on paljon onnettomuuksia, joihin liittyy esimerkiksi monimutkaisia ajoneuvorakenteita, uusia käyttövoimia, raskasta kalustoa tai vaarallisia aineita. Toisaalta pelastustoimelle pienikin hälytys voi olla vaarallinen muun liikenteen takia. Tavallista vaativampia ja pelastushenkilöstöä kuormittavia tehtäviä sattuu siis paljon, sanoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloesimies Samu Kemppi.
”Vakaviin onnettomuuksiin vaadittavaa tuntumaa kehitetään vain harjoittelemalla.”
Kemppi on vuosien ajan kouluttanut eri pelastuslaitosten henkilöstöä tieliikennepelastamiseen, ja hän toimii myös tieliikennepelastamisen toimikunnan puheenjohtajana Palopäällystöliitossa.
– Tieliikenneonnettomuudet ovat palomiehille haastavia, koska vaikka tehtävät ovat yleisiä, harvinaisempiin vakaviin onnettomuuksiin vaadittavaa tuntumaa kehitetään vain harjoittelemalla. Lisäksi harjoittelun taso vaihtelee suuresti eri pelastuslaitosten välillä.
Työturvallisuuden kannalta kriittisimpiä hetkiä ovat ensimmäiset toimet onnettomuuspaikalla.
– Ryhmittymisvaiheessa oma toiminta tilannepaikalla suojataan raskaalla ajoneuvolla ja tehdään keiloitukset eli rajataan työskentelyalue. Pienillä henkilöstöresursseilla, jotka tyypillisesti ovat aluksi käytettävissä, tilanteen haltuunotto ja poikkeuksellisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen ovat haasteellisia, sanoo Kemppi.
Tieliikenneonnettomuudet ovat yksi vaarallisimmista tehtävistä
Tämän päivän tieliikennepelastamista ei kannata verrata entisiin aikoihin. Sekä ajoneuvojen turvatekniikassa ja korirakenteissa että pelastajien asennoitumisessa tehtäviin on tapahtunut paljon kehitystä, muistuttaa paloesimies Juho Mäki Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
– Aikaisemmin painotettiin teknistä puolta, kuten auton pilkkomista. Nykyään katse kohdistuu ensisijaisesti omaan työturvallisuuteen sekä pelastettavan ehdoilla etenemiseen. Mukaan on tullut malttia ja järjen käyttöä, Mäki sanoo.
Onnettomuuspaikalle saavuttaessa on oleellista huolehtia omasta työturvallisuudesta, jotta pelastustyö on sujuvaa. Pelastajalle ohi ajava liikenne on riski, joten pelastustehtävään on valmistauduttava hyvällä koulutuksella ja asenteella.
– On hyvä ymmärtää, että me pelastajat teemme tieliikenteeseen sen poikkeavuuden, joka voi poikia läheltä piti -tilanteita ja uusia onnettomuuksia. Suoja-auton käyttö on tehokas tapa ehkäistä työturvallisuusriskiä, ja se onkin käytössä jo suurimmassa osassa onnettomuustehtäviä.
Tieliikennepelastamisen ohje yhtenäistää käytäntöjä
Uuden pelastustoimen työskentely tiealueella -ohjeen tavoitteena on parantaa turvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta pelastustoimen tehtävissä. Sisäministeriön alaisen työryhmän valmisteleman ohjeen on tarkoitus antaa puitteet pelastuslaitosten omille ohjeille, kalustohankinnoille ja koulutukselle. Valmisteluun ovat osallistuneet myös poliisin, ensihoidon ja Väyläviraston edustajat.
– Työryhmä saa työnsä päätökseen kesäkuun loppuun mennessä, ja sisäministeriö julkaisee ohjeen näillä näkymin syksyn aikana, pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi kertoo.
”Tarkoitus on, että jatkossa tiealueella työskentelyn toimintamallit ja lakien tulkinta olisi yhdenmukaisempaa koko Suomessa.”
Ohjeen tarpeellisuutta on perusteltu esimerkiksi sillä, että vuonna 2020 voimaan tullut uusi tieliikennelaki korosti pelastusviranomaisen roolia liikenteenohjaajana ja tilapäisen liikenteenohjauslaitteen asettajana. Ohje lisää ymmärrystä siitä, millaisia väliaikaisia liikenteenohjausjärjestelyjä voidaan tehdä erilaisissa tilanteissa.
– Ohjeessa huomioidaan tiealueella työskentelyyn liittyvät asiat tieliikennelaista, pelastuslaista ja työturvallisuuslaista. Tarkoitus on, että jatkossa pelastustoimen tiealueella työskentelyn toimintamallit ja lakien tulkinta olisi yhdenmukaisempaa koko Suomessa. Ohjeessa painotus on liikenteen ohjaukseen ja suojavarusteisiin liittyvissä asioissa, ei varsinaisissa onnettomuusajoneuvoihin kohdistuvissa työtehtävissä, Luhtaniemi kertoo.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Olli Häkämies
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 2/2024.
Faktaa tieliikenneonnettomuuksista
Tieliikennekuoleman yhteiskunnallinen laskennallinen kustannus on 2,46 miljoonaa euroa. Lähde: Traficom
Henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia sattui 3 110 vuonna 2022. Onnettomuuksissa kuoli 196 ihmistä. Loukkaantuneita oli 3 838, joista vakavasti loukkaantuneita oli 334. Lähde: Tilastokeskus
Pelastustoimella on liikenneonnettomuustehtäviä vuosittain keskimäärin 16 320 (vuosina 2020–2022).
Lähteet: Traficom, Tilastokeskus, Pronto
