Helsingin kaupunki nostaa palomiesten ja ylipalomiesten palkkoja. Korotus tulee tärkeään hetkeen, sillä pelastuslaitos tarvitsee lähivuosina kymmenittäin uusia palomiehiä. Helsingin palomiesyhdistys odottaa palkkaohjelmalle jatkoa.
Pitkään palkkauksensa parantamista esittäneet helsinkiläiset palomiehet saivat hyviä uutisia, kun kaupunki tiedotti maaliskuussa ammattiryhmistä, jotka tänä vuonna ovat mukana niin sanotussa palkkakehityssuunnitelmassa eli palkkaohjelmassa.
Helsinki otti palkkaohjelmat käyttöön kaksi vuotta sitten. Niiden tarkoitus on parantaa houkuttelevuutta työnantajana erityisesti aloilla, joilla on rekrytointihaasteita.
Palkkaohjelma korottaa tehtäväkohtaista palkkaa toukokuussa palomiehillä 100 eurolla ja ylipalomiehillä 40 eurolla.
Lisäksi teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (teknisten sopimus, TS) paikallisesti neuvoteltu järjestelyerä kohdennetaan suurelta osalta palomiehiin: erä tuo noin 18 euron korotuksen tehtäväkohtaiseen palkkaan huhtikuussa.
Edellisten ohella teknisten sopimuksen yleiskorotus tuo huhtikuussa yhden prosentin korotuksen tehtäväkohtaiseen palkkaan sekä henkilökohtaiseen lisään.
– Korotusten tarkka kokonaisvaikutus palomiesten ja ylipalomiesten palkkaan selviää, kun saamme toukokuun palkkalaskelman. Teemme silloin arviointia, mikä on tämän hetken palkkatason kilpailukyky verrattuna muihin pelastuslaitoksiin erityisesti Uudellamaalla, luottamusmies Sami Anttila Helsingin palohenkilöstö ry:stä kertoo.
Palkka pitää saada kilpailukykyiseksi
Palkkaohjelma on ensimmäinen askel palkkojen parantamiseksi, yhdistyksessä nähdään.
– Saimme kurottua eroa naapuripelastuslaitosten palkkoihin. Tavoitteeseen ei vielä päästy, mutta hyvään alkuun. Samoin olemme tyytyväisiä siihen, että järjestelyerää kohdistetaan pelastuslaitoksella tällä kertaa palomiehiin, Anttila toteaa.
– Seuraava tavoite on saada palomiehet mukaan ensi vuoden palkkaohjelmaan. Ryhdymme tekemään työtä heti kuntavaalien jälkeen. Yhdistyksen jäsenet ovat antaneet kampanjointiin apua, toivottavasti moni antaa tukea yhteisen tavoitteen eteen myös jatkossa.
Palkkaohjelma perustuu Helsingissä tehtyyn vertailuun siitä, miten tietyille ammattiryhmille maksetaan palkkaa muissa kunnissa. Vertailukohtaa ei haeta kaukaa – palomiehille verrokkiryhminä toimivat kollegat Uudenmaan alueen pelastuslaitoksissa. Palomiehet itse vertailevat palkkoja toki valtakunnallisestikin.
– Helsingissä palomieheltä edellytetään eniten erityisosaamista pelastustoimen tehtävissä. Lisäksi lähes kaikki palomiehet tekevät meillä ensihoitoa, oikeasti hoitovastuullisina. Kun vielä huomioidaan Helsingin korkeat kustannukset esimerkiksi asumisessa, on täysin perusteltua olettaa, että palomiehille maksetaan täällä kilpailukykyistä palkkaa, Helsingin palohenkilöstön puheenjohtaja Jon Poulsen sanoo.
Uusia paloasemia ja kymmenittäin virkoja
Samaan aikaan palomiesten esiin nostaman palkkaongelman kanssa pelastuslaitos on ryhtynyt toimiin toimintavalmiuden parantamiseksi. Taustalla on aluehallintoviraston uhkasakolla terästämä vaatimus, jonka seurauksena Helsinkiin perustetaan uusia paloasemia ja rekrytoidaan kymmeniä uusia palomiehiä.
Pelastuslaitoksen mukaan se tarvitsee 60 uutta vakanssia pelastustoimeen vuoteen 2024 mennessä. Ongelmana on Pelastuskoulu, jonka toimilupa sisäministeriöltä päättyy 2023. Oman opinahjon sulkeutuessa Helsinki on samoilla työmarkkinoilla kilpailemassa muiden pelastuslaitosten kanssa.
– Uudet paloasemat ovat tarpeellisia, mutta nykyisellä henkilöstöllä niitä ei voida miehittää. Palkkauksen tulee kehittyä, mutta yhtä lailla meille on tärkeää, että saamme riittävästi uusia hyviä kollegoita, jotta työt saadaan tehtyä. Tässä tilanteessa Pelastuskoulun lopettaminen aiheuttaa ongelmia, luottamusmies Anttila sanoo.
Helsingin pelastuslaitos toteutti edelliset isot rekrytoinnit kymmenen–viisitoista vuotta sitten. Anttila itse valmistui Pelastusopiston pelastajakurssilta, josta liki puolet tuli samalla kertaa töihin Helsinkiin.
– Palkkaohjelman jatkaminen on tärkeää. Helsingistä viran hakua harkitsevat punnitsevat palkkoja. Pelkästään se ei houkuttele, että täällä pääsee tekemään paljon töitä.
Lue lisää:
- Helsinki ei arvosta palomiehiään? Pelastusalan ammattilaisen näköislehti 1/2021
- Suomalaiset haluaisivat nostaa palomiesten palkkoja ja turvata pelastustoimen resurssit. Pelastusalan ammattilaisen näköislehti 5/2019
- Helsinkiin suunnitteilla kymmeniä uusia pelastajan virkoja – palomiehet edellyttävät palkkojen korjaamista. Pelastusalan ammattilainen 1.11.2019
- Helsingin palohenkilöstö: Lisää rahaa palkkauksen kehittämiseen. Pelastusalan ammattilainen 9.5.2019
Viestintä, yhteistyö ja oikea hetki vaikuttivat palkkaohjelmaan pääsyyn
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin jäsenyhdistys Helsingin palohenkilöstö on viime vuosina tehnyt määrätietoista vaikuttamistyötä palkkojen parantamiseksi.
Palkkaongelmaa on avattu lehdissä ja televisiossa. Viestiä on ahkerasti toistettu myös sosiaalisessa mediassa. SPAL on tukenut yhdistystä muun muassa järjestämällä viestintäkoulutusta ja nostamalla asiaa esille tiedotusvälineiden kautta.
Palomiehet ovat tavanneet työnantajan edustajia – esimerkiksi pormestarin, apulaispormestarin, henkilöstöjohtajan ja kaupunkiympäristön toimialajohtajan – sekä kaupunginvaltuutettuja ja pelastuslautakunnan jäseniä.
– Käymme vielä läpi tekemiämme asioita ja niiden tuloksia viimeisen kahden ja vuoden ajalta, jotta osaisimme toimia jatkossa vieläkin paremmin, palohenkilöstön puheenjohtaja Jon Poulsen sanoo.
Kampanjoinnissa on tuotu esiin helsinkiläisen palomies-ensihoitajan työn monipuolisuutta ja vaativuutta. Poulsenin mukaan perustelujen väsymätön esittely on ollut välttämätöntä, sillä harvalla pelastuslaitoksen ulkopuolisella on ollut täsmällistä tietoa palomiehen työn sisällöstä.
– Hyvin harva helsinkiläinen tai edes päättävässä asemassa oleva tietää, että palomies on työajastaan 40 prosenttia ensihoidossa. Kun mielikuvat eivät vastaa todellisuutta, on tärkeää tuoda tosiasiat median ja päättäjien tietoon.
Kampanjointiin sattui sopiva hetki, kun pelastuslaitoksella on tarve rekrytoida uusia työntekijöitä.
Pelastuslaitoksen sisällä on Poulsenin mielestä hyvä keskusteluyhteys henkilöstön ja johdon välillä palkka-asioiden edistämisessä.
– Saman tavoitteen vieminen useisiin eri pöytiin yhteistyössä talon sisällä vaikutti siihen, että tavoitteessa päästiin eteenpäin. Tulos on monen tekijän yhteisvaikutusta.
Kuva ylhäällä: Arkistokuva savusukellusharjoituksesta Helsingin pelastuslaitoksella.
Kuva alhaalla: Arkistokuvassa Helsingin Pelastuskoulun oppilaita. Kuva: Helsingin pelastuslaitos
