Uutta työaikalakia valmistellaan kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
Työaikalain kokonaisuudistus on yksi Juha Sipilän hallituksen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävästä yhdeksästä kärkihankkeesta.
Nykyinen työaikalaki tuli voimaan jo 21 vuotta sitten.
Työaikalaki on yleislaki, jonka tausta on työsuojelullinen. Lain säädökset ovat pääosin pakottavia, mutta useista työaikalain säädöksistä voidaan sopia toisin työsopimuksissa ja työ- ja virkaehtosopimuksissa.
Työaikalaissa säädetään muun muassa työksi luettavasta ajasta, säännöllisestä työajasta ja sen ylittämisestä, yö- ja vuorotyöstä, lepoajasta sekä sunnuntaityöstä.
Lakiuudistusta valmistellaan kolmikantaisessa työryhmässä: työ- elinkeinoministeriön johdolla valmisteluun osallistuvat sekä työnantaja- että työntekijäkeskusjärjestöt. Valmistelua on tehty jo vuoden ajan.
Palomiesliittoa valmistelutyössä edustaa toimihenkilöjärjestö STTK.
STTK:lla on oma työaikalain taustatyöryhmä, jonka työskentelyyn Palomiesliiton edunvalvonnan henkilöt ovat osallistuneet.
Taustatyöryhmä on kokoontunut kesäkuussa viikoittain ja sitä ennen joka toinen viikko.
– Olemme kokouksissa ja keskusteluissa tuoneet aktiivisesti esille niitä työaikaan ja sen sääntelyyn liittyviä asioita, jotka ovat liiton jäsenten kannalta kriittisiä, Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola kertoo.
Toistaiseksi työaikalakia valmistelevan työryhmän tulevasta esityksestä ei ole kerrottu tarkkoja tietoja julkisuuteen. STTK:sta on kuitenkin todettu, että valmistelu on ollut hankalaa, sillä työnantaja- ja työntekijäosapuolet ajattelevat eri tavalla hyvin monista asioista.
Yksi STTK:n lähtökohta uudistukseen on ollut, että työaikalainsäädännöllä ei tule vaikuttaa tulonmuodostukseen. Monilla aloilla kokonaisansiot muodostuvat erilaisista aikaan perustuvista lisistä.
Kuva: Istockphoto/maxkabakov
