Miksei henkilöstön näkemys työpaikan kehittämisestä kelpaa, ihmetellään STTK:ssa ja Palomiesliitossa.
Puutteet tiedonsaannissa ja vaikutusmahdollisuuksissa vaivaavat edelleen työpaikoilla, käy ilmi STTK:n henkilöstön edustajille tekemästä kyselystä.
Työelämä on suurten muutosten keskellä työn sisältöjen, työtapojen ja osaamistarpeiden muuttuessa. Muutosten edellyttämää kehittämistä ei kuitenkaan tehdä työpaikoilla yhdessä.
− Työpaikoilla on uudistumishalukkuutta ja valmiutta, mutta tuottavuuden kasvua ei tavoitella yhdessä ja yhteinen päämääräkin unohtuu, toteaa STTK:n johtaja Katarina Murto.
Henkilöstön osaamista ja näkemyksiä ei oteta huomioon päätösten valmistelussa ja työpaikan kehittämisessä edelleenkään riittävästi.
STTK:n Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1534 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Kysely toteutettiin viidennen kerran.
Henkilöstön osaaminen peliin
STTK on tuonut voimakkaasti esille tarpeen edistää johtamista, työhyvinvointia ja osaamista työpaikoilla. Työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden edistäminen ovat kuitenkin kyselyn tulosten mukaan vuosien varrella pysyneet ennallaan.
Palkkausjärjestelmien kehittämisessäkin on menty reilusti alaspäin.
− Henkilöstön edustajien mukaan työnantajien kiinnostus laadukkaaseen yhteistoimintaan on selvästi vähentynyt, Murto kertoo.
Työyhteisöjen kehittämiseen yhdessä ei panosteta niin paljon kuin muuttuvassa työelämässä ja yhä lisääntyvässä globaalissa kilpailussa pitäisi.
− Uudet ideat syntyvät ja kehittäminen tapahtuu vain avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä henkilöstön osaamista hyödyntämällä, Murto perustelee.
Kuullaan, mutta ei kuunnella
Pelastustoimessa on käynnissä valtakunnallinen uudistus, jonka lisäksi pelastuslaitoksissa työnantaja vaihtuu maakunnaksi vuonna 2020. Alalla on keskustelu työn tehostamisesta sekä työurista, osaamisen kehittämisestä ja koulutuksen uudistamisesta.
Palomiesliitossa tunnistetaan STTK:n henkilöstöbarometrissä nousseet huomiot siitä, ettei muutostilanteissa välttämättä kuunnella ja arvosteta henkilöstön ajatuksia.
SPALin järjestön johtaja Kim Nikulan mukaan tätä on ollut nähtävissä sekä pelastuslaitoksissa että sisäministeriön alaisissa hankkeissa.
Yhdistyksillä, luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla on saattanut olla pitkällekin meneviä ehdotuksia työn ja osaamisen kehittämisestä, mutta esitykset eivät ole saaneet työnantajalta vastakaikua.
− Kiitetään ideoista, mutta siihenpä se sitten jääkin. Pykälät täyttyvät, mutta aito yhteistoiminta ei toteudu. Kuitenkin on niin, että henkilöstön mukaanotto on välttämätöntä, jotta työn tuottavuutta kehitetään yhdessä, Nikula sanoo.
− Niissä paikallisissa ratkaisuissa, joissa yhteistoimintaa on ollut, näyttää molemminpuolinen tyytyväisyys olevan korkeammalla tasolla kuin työpaikoilla, jossa päätökset on saneltu ylhäältäpäin.
YT-lait uusiksi
Paikallisesta sopimisesta puhutaan paljon, mutta kyselyn mukaan henkilöstön edustajien todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet.
Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen on yksi STTK:n hallituksen linjaamista yhteisistä tavoitteista tulevalle sopimuskierrokselle.
− Henkilöstön pitäminen tietoisena työpaikan taloudellisesta tai toiminnallisesta tilanteesta on heikentynyt. Tiedon panttaus ei lisää luottamusta eikä työntekijöiden motivaatiota tai sitoutumista työpaikkaan. Henkilöstön edustajien asemaa, erityisesti tiedonsaantia, ajankäyttöä ja koulutusta on vahvistettava, jotta heillä on riittävät mahdollisuudet toimia työpaikoilla, vaatii STTK:n Murto.
STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa säädetään riittävät oikeudet ja velvollisuudet sille, että työnantajalla ja henkilöstöllä on yhteinen päämäärä saada työpaikka menestymään ja tuottavuus kasvuun.
Tämä tarkoittaa muun muassa parempaa tiedonsaantia, henkilöstön osallistamista sekä työhyvinvoinnin ja jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämistä.
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä, jotta työpaikkojen tuottavuus saadaan vahvempaan kasvuun, keskusjärjestöstä huomautetaan.
