Palkkatilastoissa aiemmin heikosti menestyneet pelastuslaitokset ovat nostaneet sijoituksiaan. Tehtävänkuvien erilaisuus vaikeuttaa palomiehen palkan vertailua.
SPALin keräämientietojen mukaan vuoden 2024 syksyllä pelastaja sai korkeinta tehtäväkohtaista palkkaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Sen jälkeen korkeimpia tehtäväkohtaisia palkkoja maksetaan Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Helsingissä, mikäli ensihoitotehtävistä maksettavaa lisää ei huomioida. Helsingissä palkkataso oli vuosikymmenen vaihteessa Suomen alhaisimpia, mutta määrätietoinen työ palkkauksen kehittämiseksi näkyy nyt.
Merkittävin muutos vuodentakaiseen on tapahtunut Varsinais-Suomessa. Vuoden 2023 syksyllä pelastajan tehtäväkohtainen palkka oli siellä Suomen alhaisin, 2 112 euroa. Palkkataso yleisesti ei ollut heikoimmasta päästä, sillä Varsinais-Suomessa henkilökohtaiset lisät olivat merkittävästi suurempia kuin muualla Suomessa. Tänä syksynä tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin siirtämällä niihin varoja henkilökohtaisista lisistä ja järjestelyeristä. Muutosten myötä tehtäväkohtainen palkka nousi 2 516 euroon.
– Tehtäväkohtaisen palkan nostaminen vaikuttanee ainakin alueen vetovoimaan. Uudistus on erityisen merkittävä uusille pelastajille, sillä henkilökohtaisia lisiä aletaan maksaa vasta 6–12 kuukauden työskentelyn jälkeen. Uudistus saattoi nostaa kokonaisansioita myös pidempään työskennelleillä, jos henkilökohtainen lisä oli ollut matala, SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola arvioi.
Palkkaeroja on kavennettava
Tehtäväkohtaisten palkkojenvertailu on vaikeaa, sillä erilaiset tehtävänkuvat vaikuttavat palkan suuruuteen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ensihoitotehtävät sisältyvät pelastajan tehtäväkohtaiseen palkkaan, sillä siellä ensihoito kuuluu jokaisen pelastajan tehtäviin.
Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstön luottamusmies Olli-Pekka Kokko ei usko, että palkka on tällä hetkellä riittävän suuri vetovoimatekijä. Pitovoimaa se ehkä lisää, mutta suurempi vetovoimatekijä on alueen 40 tunnin viikkotyöaika.
Kokko kertoo, että Pohjois-Karjalassa pelastaja-ensihoitajan palkkakehitys on jäänyt jälkeen suhteessa muihin operatiivisiin ammattilaisiin. Seuraavista järjestelyeristä toivotaan korotuksia juuri pelastaja-ensihoitajille. Aiemmin korotuksia on kohdistettu muun muassa ylipalomiehille ja palomestareille.
– Osa pelastajista tekee yli puolet työajasta ensihoitoa, jolloin heidän palkkauksensa on sote-sopimuksen mukainen. Tavoitteenamme on kaventaa palkkaeroa, joka HYVTESin ja SOTE-sopimuksen välillä tällä hetkellä on.
Positiivisen palkkakehityksen eteen tehdään töitä
Tällä hetkellä palkkatilastojen mukaan alinta tehtäväkohtaista palkkaa maksetaan Kainuun pelastuslaitoksella. Pelastuslaitos kärsii kovasta henkilöstöpulasta, eikä palkkakilpailu naapurilaitosten kanssa ainakaan helpota tilannetta. Kainuussa on tehty suunnitelma henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseksi, ja suunnitelmaan kuuluu myös palkkaohjelma.
Pelastustoimen palkkakehitys on ollut viime vuosina historiallisen hyvä, vaikka korotukset edelleen jäävät inflaation jalkoihin. HYVTES-sopimuskorotuksia on luvassa vielä ensi vuonna, ja viisivuotisen palkkaohjelman pitäisi jatkua vielä seuraavalla työehtosopimuskaudella.
– Säästöpaineet alueilla ovat kovat, ja on mahdollista, että lähitulevaisuudessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT haluaa irtisanoa vuonna 2022 luodun viisivuotisen palkkaohjelman. Me teemme kaikkemme, jotta SPALin edustamien alojen palkkakehitys jatkuu positiivisena, Jaakkola sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Pixabay & Mikko Terävä
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2024.
