Vuosi lähestyy loppuaan. Pelastusalan ammattilaisessa on ilmestynyt jälleen suuri määrä alan ajankohtaisia uutisia ja taustoittavia juttuja. Tässä sivuston luetuimmat jutut vuonna 2023. Joukossa on ihan tuoreita juttuja sekä helmiä aikaisemmilta vuosilta.
1. Palomiehen palkka: Katso kartalta, miten palkat eroavat eri puolilla Suomea
SPAL teki alkuvuodesta 2023 katsauksen palomiehen tehtäväkohtaisiin palkkoihin eri pelastuslaitoksilla. Erot ovat suuria, mutta paikalliset käytännöt hankaloittavat suoraa vertailua.
Syvenevä pula ammattitaitoisesta työvoimasta voi vaikuttaa tulevaisuuden palkkakehitykseen.
– Palomiespula on alkanut jo jonkin verran näkyä palkkakehityksessä, ja odotuksena on, että jatkossa se näkyy vielä enemmän. Pula ei tule lähivuosina ainakaan helpottamaan, SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola toteaa jutussa.
2. Palomies Saario soutaa Atlantin yli ja takaisin
Tänä vuonna edestakaisin Atlantin yli soutanut palomies Jari Saario on kiinnostanut myös Pelastusalan ammattilaisen lukijoita. Tässä jutussa vuodelta 2022 Saario kertoo ennakkotunnelmistaan ennen soutu-urakan alkua.
— Psyyke on kovilla, jos merenkäynti äityy ihan älyttömäksi, enkä pysty nukkumaan useaan vuorokauteen. Valtamerellä on yöllä säkkipimeää. Toisaalta odotan, että paluumatkalla tulisi oikein kunnon pyykkikonekeli. Haluan haastaa itseni ja katsoa, miten selviydyn äärimmäisestä tilanteesta, jossa ei voi tehdä virheitä, Saario kuvaa jutussa.
3. Pelastuslaitos ei perustellut epäpäteviä sijaisia – Avi kiinnitti asiaan huomiota Pohjois-Pohjanmaalla
Kesäkuussa Pelastusalan ammattilaisessa julkaistiin juttu epäpätevien sijaisten käyttämisestä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Aluehallintovirasto ohjeisti pelastuslaitosta sijaisjärjestelyistä.
– Työnantajalle epäpätevien sijaisten käyttäminen on ollut ainoastaan säästökeino, kun vastakkain ovat olleet päätoimisen palomiehen ylityö ja epäpätevän sijaisen tuntipalkka. Näin ei tietenkään saa olla. Palomiehen työtä ei saa halpuuttaa. Sijaiseksi pitää valita ensisijaisesti kelpoisuusvaatimuksen täyttävä ja jos tämä on mahdotonta, vasta sitten epäpätevä, Oulun palomiesyhdistyksen Petri Rautio huomauttaa jutussa.
4. Ensihoitaja Aki Salmi: ”Luullaan, että tämän näköinen kaveri kestäisi kaiken”
Terveydenhuollon ammattilaisten ajatellaan kestävän enemmän kuormitusta kuin muiden. Ensihoitaja Aki Salmi haluaa murtaa tabuja ja tehdä jälkipurkutilaisuuksista arkipäivää ensilinjan auttajien työssä. Jälkipurkuohjaajien koulutuksia vetäessään Salmi on huomannut, että osallistujat saattavat varsinkin alkuvaiheessa suhtautua kouluttajaan epäluuloisesti.
– Tähän mennessä kaikki lukot ovat aina auenneet, kun kerron oman tarinani, Salmi sanoo.
5. Mielenterveysambulanssi vähentää päivystysten kuormitusta ja tuo potilaille kohdennettua apua
Pirkanmaalla oli kuuden kuukauden pilottijakso mielenterveysambulanssista, jonka henkilökunnalla oli syvennettyä tietoa ja työkaluja mielenterveyspotilaiden auttamiseen.
Perustason ensihoitaja Markus Reiman toivoi jo vuoden alussa, että pilotti olisi saanut jatkoa:
– Järjestelmä saisi mielestäni olla saatavilla jokaisessa yksikössä. Toivon myös potilaiden takia, että yksikön toiminta jatkuisi pilotin jälkeenkin ja ehkä laajenisi muihinkin kaupunkeihin.
6. Jäsenten oikeuksien ja etujen turvaaminen etusijalla
SPALin jatkaminen toistaiseksi itsenäisenä ammattiliittona ilman pääsopijajärjestöä kiinnosti lukijoita. Pääsopijajärjestöneuvottelut ovat jatkuneet syksystä alkaen.
Jutussa järjestön johtaja Kim Nikula kuvaa SPALin vahvuuksia:
– Meillä on äärimmäisen hyvät paikalliset toimijat: puheenjohtajat, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muut jäsenyhdistysten aktiivit. Edustamme ylpeydellä ammattikuntia, jotka turvaavat yhteiskunnan keskeiset palvelut. SPALissa on erittäin vahva alan asiantuntemus, ja pystymme keskittymään tehokkaasti kaikkiin kolmeen jäsenryhmäämme: pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten ammattilaisiin.
7. Ensihoidon tehtävänkäsittely uudistui – Tavoitteena työn mielekkyyden paraneminen ja oikeat kiireellisyysluokat
Ensihoidon tehtävänkäsittely muuttui hätäkeskuksessa marraskuun lopulla. Aiemmin Erica-järjestelmän algoritmi ohjasi tehtävän kiireellisyysluokkaa, eikä päivystäjä voinut hyödyntää omaa ammattitaitoaan tehtävän kiireellisyyden arvioinnissa. Päivystäjän oli toisinaan myös vaikeaa – ellei mahdotonta – arvioida, mihin järjestelmän luoma kiireellisyysluokka perustui.
– Nyt olemme aidosti yrittäneet ottaa huomioon hätäkeskuspäivystäjän, ensihoitajan, ensihoitolääkärin, ensihoidon kenttäjohtajan ja ennen kaikkea tietysti potilaan tarpeet, Sisä-Suomen yhteistyöalueen Erica-pääkäyttäjä Pasi Ketola sanoo.
8. Jari Saario nauttii pitkäkestoisista ja vaikeista seikkailuista – ”Enää ei tarvitse todistella”
Pelastusalan ammattilainen haastatteli Jari Saariota pariin otteeseen soutu-urakan aikana. Keväällä matka oli puolessavälissä, kun Saario kahden kuukauden soutamisen jälkeen saapui Antigualle.
– Kun lähdin matkaan, sanoin, ettei minulla ole mitään todisteltavaa. Silti nyt tuntuu, että lähdin todistamaan itselleni jotain. Nyt olen jo päässyt Atlantin yli, eikä minun tarvitse enää todistaa itselleni, että pystyn johonkin. Voin lähteä levollisin mielin seikkailemaan, Saario sanoi vielä edessä olevasta soutumatkasta.
9. Miten kokonaispalkka vaikuttaa vuosiansioon? SPAL selvitti
Noin puolet pelastuslaitoksista on ottanut käyttöön kokonaispalkan. Vanhimmat sopimukset on laadittu kymmenisen vuotta sitten. Hyödyt on arvioitava paikallisista lähtökohdista.
SPAL teki vuonna 2021 vertailun kokonaispalkkauksen sekä virka- ja työehtosopimuksen mukaisen palkanmuodostuksen välillä. Kummallakin palkanmuodostustavalla on omat hyvät puolensa.
10. Ensihoitaja tarvitsee välineitä väkivaltaa vastaan
Ensihoitajat ja ensihoidossa työskentelevät palomiehet kokevat uhkaa ja väkivaltaa työssä, jossa he ovat auttamassa ihmisiä. Usein ensihoitajien kokema väkivalta ja yllättävät tilanteet vaativat pikaista reagoimista, mutta miten silloin pitäisi toimia? Pirkanmaalla ensihoidossa työskentelevien koulutus ja ohjeistus nähdään ensisijaisena työturvallisuusasiana.
– Uhkaavissa tilanteissa erityisen tärkeää on tilanteen lukutaito eli kyky tunnistaa mahdollinen väkivalta ja sitä kautta välttää uhkaa. Valitettavasti kouluttajat joutuvat myös muistuttamaan, että tilanteisiin ei koskaan voi mennä liian luottavaisesti, Pirkanmaan pelastuslaitoksen lääkintämestari Sanna Kauppinen huomauttaa.
